Joukkotuhoase - Muutoshistoria

Wikikkosysop (18. joulukuuta 2023 kello 20.29)

2023-12-18T20:29:16Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2023 kello 23.29
Rivi 138:		Rivi 138:
	* Tuhovaikutuksen aiheuttava räjähde, räjäyttämiseen tarvittava sytytinlaitteisto, ammuskuori, kuljetus- ja maaliinsaattamisväline.		* Tuhovaikutuksen aiheuttava räjähde, räjäyttämiseen tarvittava sytytinlaitteisto, ammuskuori, kuljetus- ja maaliinsaattamisväline.
	* Teho perustuu räjähtävän aineen atomiytimien massan osittaiseen muuttumiseen energiaksi lyhyen ajan kuluessa. Kun raskas alkuaine (uraani, plutonium) halkeaa, on kyseessä '''fissioräjähde'''. Kun kevyet aluaineet (deuterium, tritium) yhtyvät, on kyseessä '''fuusioräjähde'''. Fuusioräjähteen erikoismuoto on '''neutroniräjähde''', joka tuottaa eläviä soluja vaurioittavaa neutronisäteilyä.		* Teho perustuu räjähtävän aineen atomiytimien massan osittaiseen muuttumiseen energiaksi lyhyen ajan kuluessa. Kun raskas alkuaine (uraani, plutonium) halkeaa, on kyseessä '''fissioräjähde'''. Kun kevyet aluaineet (deuterium, tritium) yhtyvät, on kyseessä '''fuusioräjähde'''. Fuusioräjähteen erikoismuoto on '''neutroniräjähde''', joka tuottaa eläviä soluja vaurioittavaa neutronisäteilyä.
			* '''Säteilyvoimakkuus''': Ilmaistaan sievertinä Sv. 1 Sv/h. 1 Sv (1000 milliSv, 1 000 000 mikroSv, 100 R). 1 milliSv (0,001 Sv, 1000 mikroSv). 1 mikroSv (0,000001 Sv). Esim. milliSv/h (tuhannesosa) tai mikroSv/h (miljoonasosa).
			* '''Becquerel (Bq)''': aineen radioaktiivisuuden mittayksikkö.
	* 1 kilotonni (kt) = 1 000 tonnia trotyyliä. 1 megatonni (Mt) = 1 000 000 tonnia trotyyliä.		* 1 kilotonni (kt) = 1 000 tonnia trotyyliä. 1 megatonni (Mt) = 1 000 000 tonnia trotyyliä.
			* '''Puoliintumisaika''': radioaktiivisen aineen ytimien hajoamiseen puoliksi kuluva aika.
			* '''7–10 sääntö''': Annosnopeus heikkenee 7–10 -säännön mukaisesti kymmenenteen osaansa ajan seitsenkertaistuessa, esim. räjähdyksen 0,4 Sv/h on 7 t kuluttua 0,04 Sv/h ja 49 t kuluttua 0,004 Sv/h. Annosnopeuden heikkeneminen eli ajan seitsenkertaistuessa säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. Laskenta aloitetaan yhden tunnin kuluttua räjähdyksestä. Esim. 1 tunnin kuluttua 300 milliSv/h tarkoittaa 7 tunnin kuluttua 30 milliSv/h ja 48 tunnin kuluttua 3 milliSv/h ja 14 pv kuluttua 0,3 milliSv/h.
			* Etäisyyden kasvaminen säteilevään aineeseen pienentää säteilyrasitusta. Etäisyyden kaksinkertaistuessa jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee neljänteen osaansa, esim. 4 Sv/h on 2 m etäisyydessä 1 Sv/h, 4 m etäisyydessä 0,25 Sv/h.
	* '''Taktinen ydinase''': Kantama muutama km - 1 000 ? km, räjähdysteho yksi - muutamia kymmeniä kilotonneja. Taistelujoukkoja vastaan taistelukentällä. 20 KT valaisee 3 s 10 km alueen, polttaa 3 s 3 km alueen, ylipaine ja alipaine 15 s.		* '''Taktinen ydinase''': Kantama muutama km - 1 000 ? km, räjähdysteho yksi - muutamia kymmeniä kilotonneja. Taistelujoukkoja vastaan taistelukentällä. 20 KT valaisee 3 s 10 km alueen, polttaa 3 s 3 km alueen, ylipaine ja alipaine 15 s.
	* '''Operatiivinen ydinase''' (keskimatkan ydinase): Kantama 1 000–6 000 ? km, räjähdysteho kilotonneista satoihin kilotonneihin, voi olla useita ydinkärkiä. Tykistöammuksissa, ohjusten taistelukärjissä ja lentokoneesta pudotettavissa pommeissa.		* '''Operatiivinen ydinase''' (keskimatkan ydinase): Kantama 1 000–6 000 ? km, räjähdysteho kilotonneista satoihin kilotonneihin, voi olla useita ydinkärkiä. Tykistöammuksissa, ohjusten taistelukärjissä ja lentokoneesta pudotettavissa pommeissa.
Rivi 144:		Rivi 149:
	* Välitön vaikutus ja myöhäisvaikutus. Laajuus riippuu räjähteen koosta, räjähdyskorkeudesta (ilma-, pinta-, syvyysräjähdys), säätyypistä, maaston korkeuseroista ja peitteisyydestä. Välittömät vaikutukset pääosin ensimmäisen minuutin kuluessa: sokaisuvaikutus, polttovaikutus, radioaktiivinen säteily, sähkömagneettinen pulssi (EMP), ilmakehän lyhytaikainen ionisoituminen, maaperän ja materiaalin muuttuminen radioaktiiviseksi ja painevaikutus. Myöhäisvaikutukset vielä tuntien–vuorokausien kuluttua: maaperästä lähtevä ja laskeuman mukana tuleva radioaktiivinen säteily. Sokaisuvaikutus (1. osa) syntyy tulipallosta ensimmäisen sekunnin aikana ja kestää muutamia sekunteja useiden kilometrien etäisyydelle. Polttovaikutus (2. osa) etenee tulipallosta valon nopeudella suoraviivaisesti näkymättömänä lämpösäteilynä, kestää useita sekunteja, hiiltää ja polttaa orgaanisen aineen, palovammoja, varjossa oleva on suojassa, ei tunkeudu läpinäkymättömän materiaalin läpi ennen kuin se on palanut puhki. EMP samaan aikaan sokaisuvaikutuksen kanssa, vaurioittaa ja tuhoaa sähkölaitteita, mikropiirejä, kaapeleita, antenneja, horisonttiin saakka ilmakehän yläpuolella räjähtäessä.		* Välitön vaikutus ja myöhäisvaikutus. Laajuus riippuu räjähteen koosta, räjähdyskorkeudesta (ilma-, pinta-, syvyysräjähdys), säätyypistä, maaston korkeuseroista ja peitteisyydestä. Välittömät vaikutukset pääosin ensimmäisen minuutin kuluessa: sokaisuvaikutus, polttovaikutus, radioaktiivinen säteily, sähkömagneettinen pulssi (EMP), ilmakehän lyhytaikainen ionisoituminen, maaperän ja materiaalin muuttuminen radioaktiiviseksi ja painevaikutus. Myöhäisvaikutukset vielä tuntien–vuorokausien kuluttua: maaperästä lähtevä ja laskeuman mukana tuleva radioaktiivinen säteily. Sokaisuvaikutus (1. osa) syntyy tulipallosta ensimmäisen sekunnin aikana ja kestää muutamia sekunteja useiden kilometrien etäisyydelle. Polttovaikutus (2. osa) etenee tulipallosta valon nopeudella suoraviivaisesti näkymättömänä lämpösäteilynä, kestää useita sekunteja, hiiltää ja polttaa orgaanisen aineen, palovammoja, varjossa oleva on suojassa, ei tunkeudu läpinäkymättömän materiaalin läpi ennen kuin se on palanut puhki. EMP samaan aikaan sokaisuvaikutuksen kanssa, vaurioittaa ja tuhoaa sähkölaitteita, mikropiirejä, kaapeleita, antenneja, horisonttiin saakka ilmakehän yläpuolella räjähtäessä.
	* Räjähdyksen paineaalto lähtee pallomaisena kaikkiin suuntiin ja ilmenee ylipainevaiheena ja sitä seuraavana alipainevaiheena ja maaperän tärinänä. Ylipainevaihe: paine etenee ääntä nopeammin, myöhemmin äänen nopeudella, kestoaika havaintopisteessä 1–2 s., ulottuu muutamia km, kokonaiskesto muutamia sekunteja, saattaa aiheuttaa korvavammoja, tempaa mukaan kiviä, puita, irtomateriaalia. Alipainevaihe: räjähdyksen tyhjiön täyttymisestä, suunta vastakkainen ylipainevaiheeseen, tuulen nopeus lähellä äänennopeutta, kestoaika havaintopisteessä 3–4 s, kokonaiskesto muutamia kymmeniä sekunteja. Tärinävaikutus: muistuttaa maanjäristystä, vaikuttaa maanalaisiin rakennelmiin, voimakkain pintaräjähdyksessä, vaikutusalue muutamia km.		* Räjähdyksen paineaalto lähtee pallomaisena kaikkiin suuntiin ja ilmenee ylipainevaiheena ja sitä seuraavana alipainevaiheena ja maaperän tärinänä. Ylipainevaihe: paine etenee ääntä nopeammin, myöhemmin äänen nopeudella, kestoaika havaintopisteessä 1–2 s., ulottuu muutamia km, kokonaiskesto muutamia sekunteja, saattaa aiheuttaa korvavammoja, tempaa mukaan kiviä, puita, irtomateriaalia. Alipainevaihe: räjähdyksen tyhjiön täyttymisestä, suunta vastakkainen ylipainevaiheeseen, tuulen nopeus lähellä äänennopeutta, kestoaika havaintopisteessä 3–4 s, kokonaiskesto muutamia kymmeniä sekunteja. Tärinävaikutus: muistuttaa maanjäristystä, vaikuttaa maanalaisiin rakennelmiin, voimakkain pintaräjähdyksessä, vaikutusalue muutamia km.
	* Syntyy alfa-, beeta-, röntgen-, gamma- ja neutronisäteilyä. Vaarallisimmat gamma- ja neutronisäteily. Ks. Suojelumies sivut 42–46. Säteily jakautuu tulipallosta syntyvään valon nopeudella etenevään alkusäteilyyn ja laskeuman mukana tulevaan jälkisäteilyyn. Alkusäteily on suojautumattomaan elolliseen tappavaa 1–2 km etäisyydelle, puolittuu (1 Sv -> 0,5 Sv) läpäistyään 5 cm terästä, 15 cm betonia, 20 cm maata, 50 cm tuoretta puuta tai 60 cm tiivistä lunta.		* '''Ilmaräjäytys''': Räjähdyspiste imee alhaalta ja muodostaa ylöspäin kohoavan kannan ja muodostaa ydinräjähdejätettä sisältävän pilven. Ei yleensä paikallista laskeumaa.
	** Jälkisäteily syntyy räjähdyspilvessä olevien radioaktiivisten hiukkasten pudotessa laskeuman mukana maanpinnalle. Jälkisäteilyltä suojautumisessa tärkeitä väliaine, etäisyys ja aika. Lähilaskeumassa putoaminen alle vuorokaudessa, kaukolaskeumassa jopa viikkojen kuluttua. Suojaa kunnostettaessa, on tärkeää tietää väliaineen vaikutus jälkisäteilyn heikkenemiseen. Mitä enemmän ja mitä paksummalti väliainetta on, sitä enemmän jälkisäteily heikkenee. Jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee puoleen läpäistyään terästä 2 cm, betonia 5 cm, maata 10 cm, tiivistä lunta 15 cm ja puuta 20 cm.		* '''Maaräjäytys''': Voimakas radioaktiivinen varhaislaskeuma. Räjähdyspisteestä nousee pilvi, joka muodostuu tyvipilvestä ja siitä kohoavasta ontosta maa- ja pölykannasta ja ylimpänä pölyä, maata ja ydinräjähdejätettä sisältävä pilvi. Maassa sinkoavat kivet yms. Radioaktiivisen pilven radioaktiivinen pöly voi kulkeutua tuhansia kilometrejä ja laskeutuminen kestää kauan.
	*** Annosnopeus heikkenee 7–10 -säännön mukaisesti kymmenenteen osaansa ajan seitsenkertaistuessa, esim. räjähdyksen 0,4 Sv/h on 7 t kuluttua 0,04 Sv/h ja 49 t kuluttua 0,004 Sv/h.		* Radioaktiivinen säteily leviää suoraviivaisesti ja nopeasti. Säteilylajiksi kutsutaan esim. gammasäteilyä. Säteily vaimenee sen mukaan kuinka paksun aineen läpi sen on kuljettava. Ei vaurioita elotonta ainetta. Syntyy alfa-, beeta-, röntgen-, gamma- ja neutronisäteilyä. Vaarallisimmat gamma- ja neutronisäteily. Ks. Suojelumies sivut 42–46. Säteily jakautuu tulipallosta syntyvään valon nopeudella etenevään alkusäteilyyn ja laskeuman mukana tulevaan jälkisäteilyyn.
	*** Etäisyyden kasvaminen säteilevään aineeseen pienentää säteilyrasitusta. Etäisyyden kaksinkertaistuessa jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee neljänteen osaansa, esim. 4 Sv/h on 2 m etäisyydessä 1 Sv/h, 4 m etäisyydessä 0,25 Sv/h.		** '''Alkusäteily''' on suojautumattomaan elolliseen tappavaa 1–2 km etäisyydelle, puolittuu (1 Sv -> 0,5 Sv) läpäistyään 5 cm terästä, 15 cm betonia, 20 cm maata, 50 cm tuoretta puuta tai 60 cm tiivistä lunta.
			** '''Jälkisäteily''' syntyy räjähdyspilvessä olevien radioaktiivisten hiukkasten pudotessa laskeuman mukana maanpinnalle. Jälkisäteilyltä suojautumisessa tärkeitä väliaine, etäisyys ja aika. Lähilaskeumassa putoaminen alle vuorokaudessa, kaukolaskeumassa jopa viikkojen kuluttua. Suojaa kunnostettaessa, on tärkeää tietää väliaineen vaikutus jälkisäteilyn heikkenemiseen. Mitä enemmän ja mitä paksummalti väliainetta on, sitä enemmän jälkisäteily heikkenee. Jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee puoleen läpäistyään terästä 2 cm, betonia 5 cm, maata 10 cm, tiivistä lunta 15 cm ja puuta 20 cm.
	* [https://www.bbc.co.uk/bitesize/guides/zj9hvcw/revision/1 Ydinsäteilylle] altistumista ei välttämättä noteerata mitenkään. Kyse on tässä kontekstissa yksittäisistä ydinräjähdysten säteilyimpulsseista, jotka pääasiassa vaimenevat nopeasti fyysisiin esteisiin. Säteilyn intensiteetti eli tehoyksikkö per pinta-alayksikkö jakautuu pallon pinta-alan mukaisesti eli laskee toisessa potenssissa etäisyyteen nähden eli esimerkiksi kahdeksan kilometrin päässä räjähdyksestä säteilyn intensiteetti on P/8<sup>2</sup>=1/64 = 1,5 % siitä mitä kilometrin päässä. Väliaine ilma sekä ilmankosteus pienentää tätä intensiteettiä entisestään. Erityisen lähellä ydinräjähdystä oleskelleet todennäköisesti kärsivät eriasteisista hankalista palovammoista, jollaisia hoidetaan ulkoisesti mm. palovammakohdan otsonipussitushoidolla.		* [https://www.bbc.co.uk/bitesize/guides/zj9hvcw/revision/1 Ydinsäteilylle] altistumista ei välttämättä noteerata mitenkään. Kyse on tässä kontekstissa yksittäisistä ydinräjähdysten säteilyimpulsseista, jotka pääasiassa vaimenevat nopeasti fyysisiin esteisiin. Säteilyn intensiteetti eli tehoyksikkö per pinta-alayksikkö jakautuu pallon pinta-alan mukaisesti eli laskee toisessa potenssissa etäisyyteen nähden eli esimerkiksi kahdeksan kilometrin päässä räjähdyksestä säteilyn intensiteetti on P/8<sup>2</sup>=1/64 = 1,5 % siitä mitä kilometrin päässä. Väliaine ilma sekä ilmankosteus pienentää tätä intensiteettiä entisestään. Erityisen lähellä ydinräjähdystä oleskelleet todennäköisesti kärsivät eriasteisista hankalista palovammoista, jollaisia hoidetaan ulkoisesti mm. palovammakohdan otsonipussitushoidolla.
	* Aseellisessa selkkauksessa välittömillä oireilla eli säteilysairaudella merkitystä: pahoinvointi, päänsärky, oksennus, huimaus. Piilevän kauden oireet: kuume, hiusten lähtö, ruokahaluttomuus, suun ja nielun tulehtuminen, verinen ripuli, heikkous, yleistulehdukset. Myöhäisvaikutukset vuosien ja sukupolvien kuluttua: nopeutunut vanheneminen, syöpä, sikiövauriot.		* Aseellisessa selkkauksessa välittömillä oireilla eli säteilysairaudella merkitystä: pahoinvointi, päänsärky, oksennus, huimaus. Piilevän kauden oireet: kuume, hiusten lähtö, ruokahaluttomuus, suun ja nielun tulehtuminen, verinen ripuli, heikkous, yleistulehdukset. Myöhäisvaikutukset vuosien ja sukupolvien kuluttua: nopeutunut vanheneminen, syöpä, sikiövauriot.
Rivi 188:		Rivi 194:


	* '''Ilmaräjäytys''': Räjähdyspiste imee alhaalta ja muodostaa ylöspäin kohoavan kannan ja muodostaa ydinräjähdejätettä sisältävän pilven. Ei yleensä paikallista laskeumaa.
	* '''Maaräjäytys''': Voimakas radioaktiivinen varhaislaskeuma. Räjähdyspisteestä nousee pilvi, joka muodostuu tyvipilvestä ja siitä kohoavasta ontosta maa- ja pölykannasta ja ylimpänä pölyä, maata ja ydinräjähdejätettä sisältävä pilvi. Maassa sinkoavat kivet yms. Radioaktiivisen pilven radioaktiivinen pöly voi kulkeutua tuhansia kilometrejä ja laskeutuminen kestää kauan.
	* Radioaktiivinen säteily leviää suoraviivaisesti ja nopeasti. Säteilylajiksi kutsutaan esim. gammasäteilyä. Säteily vaimenee sen mukaan kuinka paksun aineen läpi sen on kuljettava. Ei vaurioita elotonta ainetta.
	* Säteilyvoimakkuus ilmaistaan sievertinä Sv. 1 Sv/h. 1 Sv (1000 milliSv, 1 000 000 mikroSv, 100 R). 1 milliSv (0,001 Sv, 1000 mikroSv). 1 mikroSv (0,000001 Sv). Esim. milliSv/h (tuhannesosa) tai mikroSv/h (miljoonasosa).
	* Becquerel (Bq): aineen radioaktiivisuuden mittayksikkö.
	* Puoliintumisaika: radioaktiivisen aineen ytimien hajoamiseen puoliksi kuluva aika.
	* 7–10 sääntö: Annosnopeuden heikkeneminen eli ajan seitsenkertaistuessa säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. Laskenta aloitetaan yhden tunnin kuluttua räjähdyksestä. Esim. 1 tunnin kuluttua 300 milliSv/h tarkoittaa 7 tunnin kuluttua 30 milliSv/h ja 48 tunnin kuluttua 3 milliSv/h ja 14 pv kuluttua 0,3 milliSv/h.

	== Suojelutiedustelu Puolustusvoimissa ==		== Suojelutiedustelu Puolustusvoimissa ==

Wikikkosysop: /* Ydinase */

2023-12-18T19:58:04Z

Ydinase

Näytä muutokset

Wikikkosysop (18. joulukuuta 2023 kello 15.09)

2023-12-18T15:09:13Z

Näytä muutokset

Wikikkosysop (18. joulukuuta 2023 kello 11.58)

2023-12-18T11:58:42Z

Näytä muutokset

Wikikkosysop (17. joulukuuta 2023 kello 21.54)

2023-12-17T21:54:11Z

← Vanhempi versio		Versio 18. joulukuuta 2023 kello 00.54
Rivi 3:		Rivi 3:

	* '''Pommit''': Isoihin räjähdeannoksiin ja muihin räjähtävällä nopeudella paisuviin, tavallisesti kemiallisesti palaviin aineisiin perustuvat pommit eli tavallisesti kertakäyttöiset mekaaniset laitteet, jotka tuottavat voimakkaan impulssimaisen paineaallon.		* '''Pommit''': Isoihin räjähdeannoksiin ja muihin räjähtävällä nopeudella paisuviin, tavallisesti kemiallisesti palaviin aineisiin perustuvat pommit eli tavallisesti kertakäyttöiset mekaaniset laitteet, jotka tuottavat voimakkaan impulssimaisen paineaallon.
	** '''Ballistiset''' ~~joukkotuhoaseet perustuvat~~ voimakkaan, suurinopeuksisen törmäysreaktion aiheuttamaan paineaaltoon~~, ne eivät~~ yleensä sisällä räjähteitä.		** '''Ballistiset joukkotuhoaseet''': Perustuvat voimakkaan, suurinopeuksisen törmäysreaktion aiheuttamaan paineaaltoon. Eivät yleensä sisällä räjähteitä.
	* '''Parvimaiset''' ~~joukkotuhonta-aseet~~: ~~keinoälyohjautuvat~~ robotit, drooniparvet ym. pienempien autonomisten kuolettavien panosten ym tuhoojayksikköjen yhteisvaikutukseen perustuvat ratkaisut.		* '''Parvimaiset joukkotuhonta-aseet''': Keinoälyohjautuvat robotit, drooniparvet ym. pienempien autonomisten kuolettavien panosten yms. tuhoojayksikköjen yhteisvaikutukseen perustuvat ratkaisut.
	* '''Säteilyyn~~'''~~ perustuvat joukkotuhonta-aseet: ~~esimerkiksi~~ pintapalovammoja tai hermovaurioita aivoissa aiheuttavat säteilyt.		* '''Säteilyyn perustuvat joukkotuhonta-aseet''': Esim. pintapalovammoja tai hermovaurioita aivoissa aiheuttavat säteilyt.
	* '''A-aseet''': Fissioräjähteet, fuusioräjähteet ovat räjähteinä voimakkaita, ~~mutta~~ tekevät maastosta laajalti asuin- ja viljelykelvotonta. Ne kulkeutuvat geostofisten tuulten mukana kauas.		* '''A-aseet''': Fissioräjähteet ja fuusioräjähteet ovat räjähteinä voimakkaita, ja tekevät maastosta laajalti asuin- ja viljelykelvotonta. Ne kulkeutuvat geostofisten tuulten mukana kauas.
	* '''B-aseet''': Biologiset aseet, jolla käsitteellä tavallisesti tarkoitetaan ihmisen immuniteettijärjestelmälle ylivoimaisia mikrobeja, mutta tämä on kuitenkin hyvin monimutkainen joukkotuhoasetyyppi. Kuten koronavirus, biologisten aseiden haittavaikutus voi ulottua yhteiskuntien kansantalouksiin eli yhteiskunnan resursseihin ylläpitää elinvoimaisuuttaan eli elinolosuhteitaan ja toimintakykyään. Erittäin edullinen tuottaa ja levittää. Suunnittelu ja kehittely onnistuu esimerkiksi keinoälyä hyödyntäen ja esimerkiksi CRISPR-geenisaksilla genomeja yhdistellen, tai sitten vanhojen pandemioiden genomeja monistaen. Erittäin laaja ja pitkäaikainen tuho, ulottuen myös eläinkuntaan. Biologisilta aseilta on mahdotonta suojautua täsmärokottein. Käytännössä mahdontonta suojautua väestönsuojien avulla.		* '''B-aseet''': Ks. kohta Biologiset aseet.
	* '''C-aseet''': Ks. kohta ~~alla,~~ Kemialliset aseet.		* '''C-aseet''': Ks. kohta Kemialliset aseet.

	== Biologinen ase ==		== Biologinen ase ==
	Koostuu ihmisissä, eläimissä ja kasveissa sairauksia aiheuttavista mikro-organismeista, niiden tuottamista toksiinimyrkyistä, elintarvikkeita ja satoa vahingoittavista tuhoeläimistä sekä aseen levittämiseen tarvittavista välineistä. Leviävät samoin kuin muutkin tarttuvat sairaudet. Kansainväliset sopimukset. Biologisina taisteluaineina voidaan käyttää taudinaiheuttajia, jotka säilyvät levityksessä hyvin elossa.		Koostuu ihmisissä, eläimissä ja kasveissa sairauksia aiheuttavista mikro-organismeista, niiden tuottamista toksiinimyrkyistä, elintarvikkeita ja satoa vahingoittavista tuhoeläimistä sekä aseen levittämiseen tarvittavista välineistä. Leviävät samoin kuin muutkin tarttuvat sairaudet. Kansainväliset sopimukset. Biologisina taisteluaineina voidaan käyttää taudinaiheuttajia, jotka säilyvät levityksessä hyvin elossa.
	* B-aseet: ~~bakteerit~~, pieneliöt, riketsiat, toksiinit, virukset		* B-aseet: Biologiset aseet, jolla käsitteellä tavallisesti tarkoitetaan ihmisen immuniteettijärjestelmälle ylivoimaisia mikrobeja, mutta tämä on kuitenkin hyvin monimutkainen joukkotuhoasetyyppi. Kuten koronavirus, biologisten aseiden haittavaikutus voi ulottua yhteiskuntien kansantalouksiin eli yhteiskunnan resursseihin ylläpitää elinvoimaisuuttaan eli elinolosuhteitaan ja toimintakykyään. Erittäin edullinen tuottaa ja levittää. Suunnittelu ja kehittely onnistuu esimerkiksi keinoälyä hyödyntäen ja esimerkiksi CRISPR-geenisaksilla genomeja yhdistellen, tai sitten vanhojen pandemioiden genomeja monistaen. Erittäin laaja ja pitkäaikainen tuho, ulottuen myös eläinkuntaan. Biologisilta aseilta on mahdotonta suojautua täsmärokottein. Käytännössä mahdontonta suojautua väestönsuojien avulla. Bakteerit, pieneliöt, riketsiat, toksiinit, virukset
	* Levitys ammuksin, sumuttamalla, eläimin, sabotointi.		* Levitys ammuksin, sumuttamalla, eläimin, sabotointi.
	* Ensioireet: kuume, päänsärky, lihaskivut, oksentelu, ripuli. Muutaman vuorokauden kuluttua taudin ominainen kulku.		* Ensioireet: kuume, päänsärky, lihaskivut, oksentelu, ripuli. Muutaman vuorokauden kuluttua taudin ominainen kulku.

Wikikkosysop (16. joulukuuta 2023 kello 22.51)

2023-12-16T22:51:20Z

← Vanhempi versio		Versio 17. joulukuuta 2023 kello 01.51
Rivi 2:		Rivi 2:
	Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan sotilasjoukkoja tai siviilejä ylimalkaisesti tai valikoivasti tappavia aseita. Joukkotuhoasetyyppejä on monia ja niiden tunnusomainen tehtävä on tappaa toistensa läheisyydessä olevia ihmisiä erilaisten ihmiskehon haavoittuvuuksien ja heikkouksien kautta. Tästä syystä mm. robotiikka on immuunia useimmille joukkotuhoasetyypeille, mutta kasvi- ja eläinkunta kuitenkaan ei. Etenkin sellaisiin joukkotuhoasetyyppeihin suhtaudutaan tuomitsevasti, joiden jälkivaikutus (tuho) on pitkäaikainen, laaja-alainen, kontrolloimaton tai tuhopotentiaali tuntematon.		Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan sotilasjoukkoja tai siviilejä ylimalkaisesti tai valikoivasti tappavia aseita. Joukkotuhoasetyyppejä on monia ja niiden tunnusomainen tehtävä on tappaa toistensa läheisyydessä olevia ihmisiä erilaisten ihmiskehon haavoittuvuuksien ja heikkouksien kautta. Tästä syystä mm. robotiikka on immuunia useimmille joukkotuhoasetyypeille, mutta kasvi- ja eläinkunta kuitenkaan ei. Etenkin sellaisiin joukkotuhoasetyyppeihin suhtaudutaan tuomitsevasti, joiden jälkivaikutus (tuho) on pitkäaikainen, laaja-alainen, kontrolloimaton tai tuhopotentiaali tuntematon.

			* '''Pommit''': Isoihin räjähdeannoksiin ja muihin räjähtävällä nopeudella paisuviin, tavallisesti kemiallisesti palaviin aineisiin perustuvat pommit eli tavallisesti kertakäyttöiset mekaaniset laitteet, jotka tuottavat voimakkaan impulssimaisen paineaallon.
	* '''Pommit''': ~~isoihin~~ räjähdeannoksiin ja muihin räjähtävällä nopeudella paisuviin, tavallisesti kemiallisesti palaviin aineisiin perustuvat pommit eli tavallisesti kertakäyttöiset mekaaniset laitteet, jotka tuottavat voimakkaan impulssimaisen paineaallon.
	** '''Ballistiset''' joukkotuhoaseet perustuvat voimakkaan, suurinopeuksisen törmäysreaktion aiheuttamaan paineaaltoon, ne eivät yleensä sisällä räjähteitä.		** '''Ballistiset''' joukkotuhoaseet perustuvat voimakkaan, suurinopeuksisen törmäysreaktion aiheuttamaan paineaaltoon, ne eivät yleensä sisällä räjähteitä.
	* '''Parvimaiset''' joukkotuhonta-aseet: keinoälyohjautuvat robotit, drooniparvet ym. pienempien autonomisten kuolettavien panosten ym tuhoojayksikköjen yhteisvaikutukseen perustuvat ratkaisut.		* '''Parvimaiset''' joukkotuhonta-aseet: keinoälyohjautuvat robotit, drooniparvet ym. pienempien autonomisten kuolettavien panosten ym tuhoojayksikköjen yhteisvaikutukseen perustuvat ratkaisut.

Wikikkosysop: Ak: Uusi sivu: == Johdanto == Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan sotilasjoukkoja tai siviilejä ylimalkaisesti tai valikoivasti tappavia aseita. Joukkotuhoasetyyppejä on monia ja niiden tunnusomainen tehtävä on tappaa toistensa läheisyydessä olevia ihmisiä erilaisten ihmiskehon haavoittuvuuksien ja heikkouksien kautta. Tästä syystä mm. robotiikka on immuunia useimmille joukkotuhoasetyypeille, mutta kasvi- ja eläinkunta kuitenkaan ei. Etenkin sellaisiin joukkotuhoasetyyppeihin suhtaudu...

2023-11-05T19:49:15Z

Ak: Uusi sivu: == Johdanto == Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan sotilasjoukkoja tai siviilejä ylimalkaisesti tai valikoivasti tappavia aseita. Joukkotuhoasetyyppejä on monia ja niiden tunnusomainen tehtävä on tappaa toistensa läheisyydessä olevia ihmisiä erilaisten ihmiskehon haavoittuvuuksien ja heikkouksien kautta. Tästä syystä mm. robotiikka on immuunia useimmille joukkotuhoasetyypeille, mutta kasvi- ja eläinkunta kuitenkaan ei. Etenkin sellaisiin joukkotuhoasetyyppeihin suhtaudu...

Uusi sivu

== Johdanto ==
Joukkotuhoaseilla tarkoitetaan sotilasjoukkoja tai siviilejä ylimalkaisesti tai valikoivasti tappavia aseita. Joukkotuhoasetyyppejä on monia ja niiden tunnusomainen tehtävä on tappaa toistensa läheisyydessä olevia ihmisiä erilaisten ihmiskehon haavoittuvuuksien ja heikkouksien kautta. Tästä syystä mm. robotiikka on immuunia useimmille joukkotuhoasetyypeille, mutta kasvi- ja eläinkunta kuitenkaan ei. Etenkin sellaisiin joukkotuhoasetyyppeihin suhtaudutaan tuomitsevasti, joiden jälkivaikutus (tuho) on pitkäaikainen, laaja-alainen, kontrolloimaton tai tuhopotentiaali tuntematon.

* '''Pommit''': isoihin räjähdeannoksiin ja muihin räjähtävällä nopeudella paisuviin, tavallisesti kemiallisesti palaviin aineisiin perustuvat pommit eli tavallisesti kertakäyttöiset mekaaniset laitteet, jotka tuottavat voimakkaan impulssimaisen paineaallon.
** '''Ballistiset''' joukkotuhoaseet perustuvat voimakkaan, suurinopeuksisen törmäysreaktion aiheuttamaan paineaaltoon, ne eivät yleensä sisällä räjähteitä.
* '''Parvimaiset''' joukkotuhonta-aseet: keinoälyohjautuvat robotit, drooniparvet ym. pienempien autonomisten kuolettavien panosten ym tuhoojayksikköjen yhteisvaikutukseen perustuvat ratkaisut.
* '''Säteilyyn''' perustuvat joukkotuhonta-aseet: esimerkiksi pintapalovammoja tai hermovaurioita aivoissa aiheuttavat säteilyt.
* '''A-aseet''': Fissioräjähteet, fuusioräjähteet ovat räjähteinä voimakkaita, mutta tekevät maastosta laajalti asuin- ja viljelykelvotonta. Ne kulkeutuvat geostofisten tuulten mukana kauas.
* '''B-aseet''': Biologiset aseet, jolla käsitteellä tavallisesti tarkoitetaan ihmisen immuniteettijärjestelmälle ylivoimaisia mikrobeja, mutta tämä on kuitenkin hyvin monimutkainen joukkotuhoasetyyppi. Kuten koronavirus, biologisten aseiden haittavaikutus voi ulottua yhteiskuntien kansantalouksiin eli yhteiskunnan resursseihin ylläpitää elinvoimaisuuttaan eli elinolosuhteitaan ja toimintakykyään. Erittäin edullinen tuottaa ja levittää. Suunnittelu ja kehittely onnistuu esimerkiksi keinoälyä hyödyntäen ja esimerkiksi CRISPR-geenisaksilla genomeja yhdistellen, tai sitten vanhojen pandemioiden genomeja monistaen. Erittäin laaja ja pitkäaikainen tuho, ulottuen myös eläinkuntaan. Biologisilta aseilta on mahdotonta suojautua täsmärokottein. Käytännössä mahdontonta suojautua väestönsuojien avulla.
* '''C-aseet''': Ks. kohta alla, Kemialliset aseet.

== Biologinen ase ==
Koostuu ihmisissä, eläimissä ja kasveissa sairauksia aiheuttavista mikro-organismeista, niiden tuottamista toksiinimyrkyistä, elintarvikkeita ja satoa vahingoittavista tuhoeläimistä sekä aseen levittämiseen tarvittavista välineistä. Leviävät samoin kuin muutkin tarttuvat sairaudet. Kansainväliset sopimukset. Biologisina taisteluaineina voidaan käyttää taudinaiheuttajia, jotka säilyvät levityksessä hyvin elossa.
* B-aseet: bakteerit, pieneliöt, riketsiat, toksiinit, virukset
* Levitys ammuksin, sumuttamalla, eläimin, sabotointi.
* Ensioireet: kuume, päänsärky, lihaskivut, oksentelu, ripuli. Muutaman vuorokauden kuluttua taudin ominainen kulku.
* Viitteitä käytöstä: oudot joukkosairastumiset, sairaat ja kuolleet eläimet ja kasvit, elintarvikkeiden ja veden outo maku ja haju.
* Leviäminen ja tarttuminen: hengityselimet, ruoansulatuselimet, kosketus, hyönteiset, loiset.
* Suojautuminen: kenttähygieniasta huolehtiminen, rokotukset, veden ja elintarvikkeiden suojaaminen ja puhdistus, suojavälineiden käyttö (suojanaamari, suojapuku).
** Käsien pesu ennen ruokailua, juomaveden keittäminen väh. 15 min., ruoan kuumentaminen väh. 20 min., haavojenhoito desinfioivalla aineella, jätteiden ja ulosteen hautaaminen, käytetään kalkkia tai klooria, ruokailuvälineiden pesu kuumalla vedellä, ei kosketella sairaita tai kuolleita eläimiä, vältellään sairaita, peseytyminen, saunominen, vaatteiden pesu kuumassa vedessä ja auringonvalossa kuivatus. Kuumuus ja auringon uv-säteily tuhoavat bakteereita.

=== Bakteeri ===
Antibiootit ja sulfa-tyyppiset lääkeaineet tehoavat yleensä.
* Aivokalvontulehdus
** Itämisaika 2–10 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
* Jänisrutto
** Itämisaika 1–10 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
* Kolera
** Itämisaika 1–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Nestehoito.
* Lavantauti
** Itämisaika 7–21 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
* Pernarutto
** Itämisaika 3–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
* Rutto
** Itämisaika 2–5 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.

=== Riketsia ===
* Pilkkukuume
** Itämisaika 6–15 vrk. Pieni kuolleisuus. Antibiootti.

=== Virus ===
Antibiootit eivät yleensä tehoa. Tauteja vastaan kehitetyt rokotteet.
* Influenssa
** Itämisaika 1–3 vrk. Pieni kuolleisuus
* Isorokko
** Itämisaika 12–14 vrk. Korkea kuolleisuus. Antibiootti.
* Keltakuume
** Itämisaika 3–6 vrk. Korkea kuolleisuus.
* Keltatauti
** Itämisaika 10–40 vrk. Pieni kuolleisuus.
* Lassakuume
** Itämisaika 2–14 vrk. Korkea kuolleisuus.

=== Pandemia ===
* Epidemia leviää yli maanosien.
* [https://www.kodinturvaopas.fi/hyvinvointi/pandemia Pandemia]
* [https://www.youtube.com/watch?v=isLPN0UdeDM THL Pese kätesi ja laita stoppi tartunnoille -video]
* [https://www.youtube.com/watch?v=De5Fz2lkv30 THL Yski oikein ja laita stoppi tartunnoille -video]
* [https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasienpesu-ja-yskiminen THL Käsienpesu ja yskiminen]
* [https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta Taudit ja torjunta]

=== Karanteenit ja tartunnanjäljitys ===
CoViD-19 -pandemian aikaan viimeistään Omikron-muunnoksen myötä todettiin, ettei yhteiskunnan resurssit riitä järjestämään kansalaisille karanteeneja eikä tartunnanjäljitystä. Myöskin Koronavilkku-älypuhelinsovellus -hankkeet karahtivat kareille. Tartunnanjäljitys puuroutui omikronin leviämisnopeuden ylittäessä tartuntojen toteamisnopeudet. Tartunnanjäljityksen onnistumisessa '''avaintekijä''' on mahdollisimman nopeasti tehty diagnosointi ja saatu testitulos. Karanteenin onnistumisessa '''keskeistä''' on ennakkovalmistautuminen sellaiseen jaksoon.

Suomessa sekä toisaalta maailmalla saadun kokemuksen mukaan karanteenit ja tartunnanjäljitys ovat onnistuneet ehkä efektiivisimmin itseohjautuvasti, epävirallisesti (mahdollisesti sairastuneen henkilön ilmoittaen itse oma-alotteisesti asiasta mahdollisesti altistamilleen henkilöille ja heidän osatessa reagoida siihen maalaisjärjellä). Syy tähän on mm. haastava PCR-testaaminen, jolle pohjalle viralliset järjestelmät perustettiin monissa maailman maissa, tehden niiden kansallisista järjestelmistä kankeita ([https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008179792.html Ilta-Sanomat]).

== Kemiallinen ase ==
: Suojanaamarin käyttö (siviili, sotilas) ks. [[Sotilaan käsikirja]]
: Henkilökohtainen esipuhdistus: Ks. [[Ensiapu]]
: [https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-suojelumies.pdf/6aa9ce61-1e4b-4562-bbad-5812fad1e2a6/PEVIESTOS-suojelumies.pdf Suojelumies (Slumies), Pääesikunnan koulutusoasto 1992]

* C-ase koostuu myrkkyvaikutuksen aiheuttavasta kemiallisesta aineesta, kuljettamiseen tai ampumiseen tarvittavista säiliöistä, pommeista ja ammuksista, maaliinsaattamisvälineistä. Aiheuttavat tilapäistä toimintakyvyttömyyttä, vammutumista tai kuoleman. Biologista asetta välittömämpi ja akuutimpi vaikutus. Kansainväliset sopimukset. Todennäköisimmin käytetään taistelukentillä, sillä hankaloittavat välittömästi puolustautumis-/iskukykyä. Laimenevat heti kauempana ja ovat riippuvaisia maanpinnan tason tuuliolosuhteista. Hengityselimistön ja silmien kautta, ihon läpi imeytymällä, syövyttämällä, elintarvikkeiden, juomaveden kautta.
* Voivat olla kiinteänä, nesteenä, kaasuna tai aerosolina.
* Jaottelu taistelukaasut, kasvintuhoaineet, sabotaasimyrkyt, toksiinit.
** Taistelukaasut: ÄTSPYH (Ärsyt, Tukahd, Syövyt, Psykok, Yleism, Hermo).
** Kasvintuhoaineet: Käytetään rikkakasvien torjuntaan viljelyksillä, aseellisessa selkkauksessa suojaavan kasvillisuuden hävittämiseen ja viljasatojen tuhoamiseen. Aiheuttavat ihon kirvelyä ja allergiaoireita.
** Toksiinit: Elävien organismien tuottamia tai synteettisesti valmistettuja. Hermokaasujen ohella voimakkaimpia tunnettuja myrkkyjä. Esim. botuliinitoksiini.
* Jaetaan pysyvyyden mukaan ilmakaasuihin ja maastokaasuihin.
** '''Ilmakaasut''': levitetään aerosolina tai kaasuna kulkemaan ilmavirran mukana kohdealueelle ja tuulen mukana laajalle alueelle. Haihtuvat nopeasti. Vaikutus muutamista minuuteista muutamiin tunteihin. Vaikuttaa maasto, sää, kaasupitoisuus. Tykistökeskityksen kaltainen.
** '''Maastokaasut''': levitetään sitkostettuina tai kiineintä, nestepisaroina, josta kaasu vaikuttaa höyrystymällä ja kosketuksen kautta. Haihtuvat hitaasti. Aiheuttavat pitkäaikaisen ilmavirtausten mukana liikkuvan kaasupilven. Vaikutus useista tunneista viikkoihin, kuukausiin. Saastuttavat levityskohteen maaston. Esim. tykistöaseilla, ohjuksilla, pommeissa.
* Pysyvyyttä vähentää: avoin peitteetön maasto, aukea mäki ja kukkula, kallio, kovapohjainen tie ja polku, aurinkoinen sää.
* Pysyvyyttä edistää: laakso, painanne, oja, taisteluhauta, lokainen märkä tie, korkea ruohikko ja aluskasvillisuus, tiheä metsä, sisätilat, yö, varhainen aamu, heikko tuuli.
* Voimakas tuuli hajottaa kaasupilven levittäen sitä, mutta laimentaen. Lämmin sää lisää haihtumista, joten kaasupilven pitoisuus korkeampi. Sade huuhtoo taisteluainehiukkaset maahan, joten ei tehokasta kaasupilveä. Lumi ja pakkanen hidastaa maastokaasun haihtumista, joka ei menetä tehoaan vaan säilyttää myrkyllisyyden kauan.
{| class="wikitable"
|+ Haihtumisaikoja
|-
! Kaasu/sää !! Syaanivety !! Sariini !! V-kaasu !! Sinappikaasu
|-
| –10 aurinko tyyni || 1–4 t || 1–2 vrk || 10–100 vrk || 15–60 vrk
|-
| +15 aurinko tuuli || minuutteja || 15 min - 4 t || 3–12 vrk || 2–7 vrk
|-
| +10 sade tuuli || minuutteja || 15 min – 4 t || 1–12 t || 30 min – 2 vrk
|}

* Elimistöön hengityselimien kautta, ihon läpi, silmien kautta tai ruoansulatuselimistön kautta.
* Suojautuminen sisälle tai ''toimintakuntoon'' saatettuun väestönsuojaan.
* Suojavarustus tiivis, suojanaamari. Peseytyminen vedellä ja saippualla, silmien huuhtelu.
* Kemiallisille aseille altistuma puhdistetaan samanlaisella pesuprosessilla, taistelukaasun vetäminen henkeen vaikuttaa mm. hermostoon, joihinkin taistelukaasuihin on olemassa vasta-aineita mm. kynäinjektoreissa.

* Jaetaan myrkkyvaikutuksen mukaan:
=== Hermokaasut ===
Levitys aerosoleina, nesteinä tai sitkostettuina. Hajuton, väritön tai lievästi kellertävä. Ilma- ja maastokaasuina. Hengitysilman (nopea vaikutus), ihon (viivästynyt vaikutus) tai elintarvikkeiden välityksellä.
* Ensioireet: silmän pupillin supistuminen, näön hämärtyminen, etäisyyden arvioinnin vaikeutuminen, päänsärky, hikoilu, voimakas liman ja syljen eritys, hengitysvaikeudet, pahoinvointi, tahaton ulostaminen ja virtsaaminen, lihasvärinä ja kouristukset, hengityksen lamaantuminen. Voi johtaa kuolemaan ilman vastalääkettä.

* Sariini: Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
* Somaani: Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
* Tabuuni: Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.
* VX: Levitys kaasuna ja nesteenä. Hikoilu, oksentaminen, rintakipu, kooma, kouristukset, kuolema tukehtumalla.

=== Syövyttävät kaasut ===
Levitys nestemäisinä tai sitkostettuina maastokaasuina. Väritön tai kellertävä. Tuoksu. Vaikuttavat pisaroina varusteiden ja ihon läpi sekä höyryinä silmien limakalvojen ja hengityselimien kautta.
* Myrkytysoireet: yskä, käheys, nuha, rintakivut, keuhkoputken tulehdus tai keuhkokuume; silmien sidekalvon tulehdus, punoitus, kirvely, kipu tai luomien turpoaminen, ihon punoitus ja turvotus 3–7 t kuluttua, palovammoja muistuttavat rakkulat, vaikeasti paranevat syvät haavat.

* Sinappikaasu: Levitys kaasuna. Valkosipulin tai sinapin tuoksu.
* Typpisinappikaasu: Pilaantuneen kalan tuoksu.
* Levisiitti: Levitys kaasuna. Pelargonian tuoksu. Keuhkovauriot. Myrkytysoireet ilmenevät välittömästi.

=== Yleismyrkylliset kaasut ===
Levitys kaasuna, nopea haihtuminen, lyhyt vaikutusaika, yllätyshyökkäysase, vaikutus hengityselinten kautta.
* Myrkytysoireet: päänsärky, huimaus, limakalvojen ärtyminen, hengitysvaikeudet, kouristukset. Pienetkin pitoisuudet voivat aiheuttaa keskushermostovaurioita.

* Syaanivety
* Kloorisyaani
* Eräät arseenia sisältävät teollisuuskemikaalit

=== Tukehduttavat kaasut ===
Vaikuttavat hengityselimien kautta. Pakottaa suojautumaan.
* Myrkytysoireet: puristus rinnassa, voimakkaat yskänpuuskat, hengenahdistus, sydämen toimintahäiriöt, keuhkokudoksen vaurioituminen. Voi johtaa kuolemaan.

* Fosgeeni: Levitys kaasuna.
* Difosgeeni
* Kloori ja sen yhdisteet: Levitys kaasuna. Keuhkoärsytys, keuhkoputken tulehdus.

=== Ärsyttävät kaasut ===
Levitys kaasuna. Vaikuttavat hengityselimien kautta. Aiheuttavat tilapäistä toimintakyvyttömyyttä. Vaikutus välitön.
* Myrkytysoireet: limakalvojen, hengityselinten ja ihon voimakas ärsytys, runsas kyynelvuoto, rintakivut, hengenahdistus, päänsärky, pahoinvointi.

* Kyynelkaasu CN, CR, CS
* Oksennuskaasu adamsiitti

=== Psykokemialliset aineet ===
Kiinteitä kemikaaleja. Vaikuttavat ruuan tai juomaveden välityksellä. Aiheuttavat toimintakyvyttömyyttä, tajunnanmuutostiloja.
* Myrkytysoireet: näkö- ja kuuloharhat, suorituskyvyn heikkeneminen, pelkotila, pakokauhu, piittaamattomuus ympäristöstä, arvaamattomuus toiminnassa.

* BZ
* LSD

== Ydinase ==
A-aseet
* Tuhovaikutuksen aiheuttava räjähde, räjäyttämiseen tarvittava sytytinlaitteisto, ammuskuori, kuljetus- ja maaliinsaattamisväline.
* Teho perustuu räjähtävän aineen atomiytimien massan osittaiseen muuttumiseen energiaksi lyhyen ajan kuluessa. Raskas alkuaine (uraani, plutonium) halkeaa, on fissioräjähde. Kevyet aluaineet (deuterium, tritium) yhtyvät, on fuusioräjähde. Fuusioräjähteen erikoismuoto on neutroniräjähde, joka tuottaa eläviä soluja vaurioittavaa neutronisäteilyä. 1 kilotonni (kt) = 1 000 tonnia trotyyliä. 1 megatonni (Mt) = 1 000 000 tonnia trotyyliä.
* Taktinen ydinase: kantama muutama km - 1 000 ??? km, räjähdysteho yksi - muutamia kymmeniä kilotonneja, taistelujoukkoja vastaan taistelukentällä.
** 20 KT valaisee 3 s 10 km alueen, polttaa 3 s 3 km alueen, ylipaine ja alipaine 15 s.
* Operatiivinen ydinase l. keskimatkan ydinase: kantama 1 000–6 000 ??? km, räjähdysteho kilotonneista satoihin kilotonneihin, voi olla useita ydinkärkiä. Tykistöammuksissa, ohjusten taistelukärjissä, lentokoneesta pudotettavissa pommeissa.
* Strateginen ydinase: kantama tuhansia km, räjähdysteho satoja kilotonneja–megatonneja. Kaupungit, teollisuuskeskukset.
* Välitön vaikutus ja myöhäisvaikutus. Laajuus riippuu räjähteen koosta, räjähdyskorkeudesta (ilma-, pinta-, syvyysräjähdys), säätyypistä, maaston korkeuseroista, peitteisyydestä. Välittömät vaikutukset pääosin ensimmäisen minuutin kuluessa: sokaisuvaikutus, polttovaikutus, radioaktiivinen säteily, sähkömagneettinen pulssi (EMP), ilmakehän lyhytaikainen ionisoituminen, maaperän ja materiaalin muuttuminen radioaktiiviseksi, painevaikutus. Myöhäisvaikutukset vielä tuntien–vuorokausien kuluttua: maaperästä lähtevä ja laskeuman mukana tuleva radioaktiivinen säteily. Sokaisuvaikutus (1. osa) syntyy tulipallosta ensimmäisen sekunnin aikana ja kestää muutamia sekunteja useiden kilometrien etäisyydelle. Polttovaikutus (2. osa) etenee tulipallosta valon nopeudella suoraviivaisesti näkymättömänä lämpösäteilynä, kestää useita sekunteja, hiiltää ja polttaa orgaanisen aineen, palovammoja, varjossa oleva on suojassa, ei tunkeudu läpinäkymättömän materiaalin läpi ennen kuin se on palanut puhki. EMP samaan aikaan sokaisuvaikutuksen kanssa, vaurioittaa ja tuhoaa sähkölaitteita, mikropiirejä, kaapeleita, antenneja, horisonttiin saakka ilmakehän yläpuolella räjähtäessä.
* Syntyy alfa-, beeta-, röntgen-, gamma- ja neutronisäteilyä. Vaarallisimmat gamma- ja neutronisäteily. Ks. Suojelumies 42–46. Säteily jakautuu tulipallosta syntyvään valon nopeudella etenevään alkusäteilyyn ja laskeuman mukana tulevaan jälkisäteilyyn. Alkusäteily on suojautumattomaan elolliseen tappavaa 1–2 km etäisyydelle, puolittuu (1 Sv -> 0,5 Sv) läpäistyään 5 cm terästä, 15 cm betonia, 20 cm maata, 50 cm tuoretta puuta, 60 cm tiivistä lunta.
** Jälkisäteily syntyy räjähdyspilvessä olevien radioaktiivisten hiukkasten pudotessa laskeuman mukana maanpinnalle. Jälkisäteilyltä suojautumisessa tärkeitä väliaine, etäisyys ja aika. Lähilaskeumassa putoaminen alle vuorokaudessa, kaukolaskeumassa jopa viikkojen kuluttua. Annosnopeus heikkenee 7–10-säännön mukaisesti kymmenenteen osaansa ajan seitsenkertaistuessa, esim. räjähdyksen 0,4 Sv/h on 7 t kuluttua 0,04 Sv/h ja 49 t kuluttua 0,004 Sv/h. Etäisyyden kasvaminen säteilevään aineeseen pienentää säteilyrasitusta. Etäisyyden kaksinkertaistuessa jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee neljänteen osaansa, esim. 4 Sv/h on 2 m etäisyydessä 1 Sv/h, 4 m etäisyydessä 0,25 Sv/h. Suojaa kunnostettaessa on tärkeää tietää väliaineen vaikutus jälkisäteilyn heikkenemiseen. Mitä enemmän ja mitä paksummalti väliainetta on sitä enemmän jälkisäteily heikkenee. Jälkisäteilyn annosnopeus heikkenee puoleen läpäistyään terästä 2 cm, betonia 5 cm, maata 10 cm, tiivistä lunta 15 cm, puuta 20 cm.
* Aseellisessa selkkauksessa välittömillä oireilla eli säteilysairaudella merkitystä: pahoinvointi, päänsärky, oksennus, huimaus. Piilevän kauden oireet: kuume, hiusten lähtö, ruokahaluttomuus, suun ja nielun tulehtuminen, verinen ripuli, heikkous, yleistulehdukset. Myöhäisvaikutukset vuosien ja sukupolvien kuluttua: nopeutunut vanheneminen, syöpä, sikiövauriot.
{| class="wikitable"
|+ Säteilyn vaikutus
|-
! Sv annos !! Vaikutus
|-
| 0,5 || ei oireita
|-
| 2 || 50 % sairastuu
|-
| 4 || 100 % sairastuu, 50 % kuolee
|-
| 6 || 100 % sairastuu, 100 % kuolee
|}
* Laskeuman radioaktiivisista aineista strontium kerääntyy luustoon, jodi kilpirauhaseen, cesium lihaksistoon.
** Apteekin tiedotteen (6/2022) mukaan: Joditablettia otetaan vain viranomaisen kehotuksesta. Vain oikea-aikaisesti otettu jodi estää tehokkaasti radioaktiivisen jodin kiinnittymisen kilpirauhaseen. Jodix-tabletissa kaliumjodidia on 130 mg. Yliannostus on vaarallista. Joditableteilla on yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
* Räjähdyksen paineaalto lähtee pallomaisena kaikkiin suuntiin ja ilmenee ylipainevaiheena ja sitä seuraavana alipainevaiheena ja maaperän tärinänä. Ylipainevaihe: paine etenee ääntä nopeammin, myöhemmin äänen nopeudella, kestoaika havaintopisteessä 1–2 s., ulottuu muutamia km, kokonaiskesto muutamia sekunteja, saattaa aiheuttaa korvavammoja, tempaa mukaan kiviä, puita, irtomateriaalia. Alipainevaihe: räjähdyksen tyhjiön täyttymisestä, suunta vastakkainen ylipainevaiheeseen, tuulen nopeus lähellä äänennopeutta, kestoaika havaintopisteessä 3–4 s, kokonaiskesto muutamia kymmeniä sekunteja. Tärinävaikutus: muistuttaa maanjäristystä, vaikuttaa maanalaisiin rakennelmiin, voimakkain pintaräjähdyksessä, vaikutusalue muutamia km.
* Liikkuminen laskeuma-alueella jalan: valitse nopein reitti, suojavarusteissa, vältä kosteikkoja, vältä tiheää metsää ja aluskasvillisuutta, varo puista tippuvia pisaroita, pyri tuulen yläpuolelle, käytä kovapohjaisia polkuja ja avointa maastoa, tee esipuhdistus aika ajoin.
* Liikkuminen palavassa metsässä: Peitä päällystakilla tiiviisti pää, vartalo ja ase, suojaa käsivarrella kasvot alhaalta nousevilta liekeiltä, pidätä hengitystä tai hengitä kankaan läpi, etene ripeästi kiertäen paloalueet.
* Liikkuminen palavassa puuttomassa maastossa: suojaa kasvot ja silmät käsivarsilla, kohota ase käsien mukana ylös, hengitä kankaan läpi, etene ripeästi kiertäen pahimmat paloalueet.

==== Radiologinen ase ====
Radioaktiivisten aineiden käyttöä asetarkoituksessa. Iskun julkisuus- ja pelotearvo voi olla sotilaallista merkitystä suurempi. Yksittäiselle taistelijalle merkittävimmän uhkan aiheuttaa radioaktiivisten aineiden päästö tavanomaisen asevaikutuksen seurauksena esimerkiksi ydinvoimalasta.
* Suojautuminen ja toimintakyvyn palauttaminen tapahtuu samoilla periaatteilla kuin suojauduttaessa ydinaseiden kaukovaikutuksilta.

=== ABC-altistumiset ===
: Ks. [[Sotilaan käsikirja#Suojelukoulutus]]
* Puolustusvoimilla on osasto tällaisten siviilien ja sotilaiden hoitamiseksi.
* [https://www.bbc.co.uk/bitesize/guides/zj9hvcw/revision/1 Ydinsäteilylle] altistumista ei välttämättä noteerata mitenkään. Kyse on tässä kontekstissa yksittäisistä ydinräjähdysten säteilyimpulsseista, jotka pääasiassa vaimenevat nopeasti fyysisiin esteisiin. Säteilyn intensiteetti eli tehoyksikkö per pinta-alayksikkö jakautuu pallon pinta-alan mukaisesti eli laskee toisessa potenssissa etäisyyteen nähden eli esimerkiksi kahdeksan kilometrin päässä räjähdyksestä säteilyn intensiteetti on P/8<sup>2</sup>=1/64 = 1,5% siitä mitä kilometrin päässä. Väliaine ilma sekä ilmankosteus pienentää tätä intensiteettiä entisestään. Erityisen lähellä ydinräjähdystä oleskelleet todennäköisesti kärsivät eriasteisista hankalista palovammoista, jollaisia hoidetaan ulkoisesti mm. palovammakohdan otsonipussitushoidolla.

[[Luokka:Väestönsuojelu]]
[[Luokka:SHTF]]