Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ristikukkaiskasvit
Vähän kemiallista puolustusta --> paljon erikoistuneita tuholaisia. Rikkakasvit tehokkaita siemententuottajia, nopeakasvuisia, pitkä kukinta-aika ym. Ristikukkaisten nuoret lehdet vitamiinipitoisia, miellyttävän makuisia. Peltokanankaalin, peltoretikan, lutukan ja peltotaskuruohon kevätversot ja talvehtineet lehtiruusukkeet vihanneksiksi, nuoret lehdet salaattiin, muhennoksiin, leivän päälle.
Kaali[muokkaa]
Brassica oleracea. Idioplasteja, soluja joihin erittyy sinappiöljyä, murskaantuessa myrosinaasi -entsyymi hajottaa sinappiöljyä. Kaalin kasvua edistää tilli ja koiruoho.
Nauris, rypsi, peltokaali[muokkaa]
B. campestris. Nauris, turnipsi, rypsi peltokaalin muunnoksia.
Lanttu, rapsi[muokkaa]
Lanttu ja rapsi B. napus :n muunnoksia.
Mustasinappi[muokkaa]
B. nigra. Sinappiöljy antaa aromin sinapille, jota valmistetaan sareptansinapin ja mustasinapin siemenistä.
Sareptansinappi[muokkaa]
B. juncea.
Lituruoho[muokkaa]
Arabidopsis thaliana. Koekasvi perusilmiöiden tutkimiseen, helppo kasvattaa.
Ruotsinpitkäpalko[muokkaa]
A. suecica. Ilmeisesti lituruohon ja hietapitkäpalkon risteymä.
Ukonpalko[muokkaa]
Bunias orientalis. Venäjältä. Runsas mm. Suomenlinnassa. Liikkunut pitkälti sotatoimien mukana.
Harmio[muokkaa]
Berteroa incana. Venäjältä. Mm. Suomenlinnassa.
Ratakrassi[muokkaa]
Lepidium densiflorum. Kaikilla junarataosuuksilla. Junien mukana paljon siementä tuottavat kasvit leviävät hyvin.
Hietapitkäpalko[muokkaa]
Cardaminopsis arenosa. Pohjoisilla junarataosuuksilla. Saksalaisten joukkojen mukana varsinaisesti.
Peltokanankaali[muokkaa]
Barbarea vulgaris. Erityisesti levisi tuontiheinänsiemenen mukana. 1800-luvun lopulla. Sitruunan kirpeyttä.
Kevättaskuruoho[muokkaa]
Thlaspi alpestre.
Peltotaskuruoho[muokkaa]
T. arvense. Maistuu sipulilta.
Lutukka[muokkaa]
Capsella. bursa-pastoris. Jo kivikautisilta asuinsijoilta.
Peltoretikka[muokkaa]
Raphanus raphanistrum. Yrttimaan aromia.
Peltoukonnauris[muokkaa]
Erysimum cheiranthoides.
Vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, asutuksen piirissä kasvaneita ja vieläkin kasvavia.
Litutilli[muokkaa]
Descurainia sophia.
Pihakrassi[muokkaa]
Lepidium ruderale.
Litulaukka[muokkaa]
Alliaria petiolata. Sipulinmakuinen
Rohtopernaruoho[muokkaa]
Isymbrium officinale.
Piparjuuri[muokkaa]
Armoracia rusticana.
Illakko[muokkaa]
Hesperis matronalis.
Morsinko[muokkaa]
Isatis tinctoria. Morsiuskruunu. Kirjassa Musta tiikeri neanderilaistyttö Morsinko. Siniväriä, jota käytetty mm. Rooman aikaan sotamaalauksissa sekä viikinki Orm Punainen ryöstellessään kaupunkeja. Weid-nimistä väriainetta viljeltiin keskiajalla, kunnes indigo. Keripukkiyrtti.
Vesinenätti[muokkaa]
Rorippa amphibia.
Rantalitukka[muokkaa]
Cardamine parviflora.
Isokrassi[muokkaa]
Lepidium latifolium.
Kevätkynsimö[muokkaa]
Erophila verna. Kukkii vapun aikaan. 4 sisaruslajia. Laji, jossa huomattiin itsepölytyksen merkitys muuntelulle.
Purolitukka[muokkaa]
Cardamine amara. Kertoo lähteen paikan. Talvehtii vihreänä. Sek. luhtalitukkaan.
Metsälitukka[muokkaa]
C. flexuosa.
Luhtalitukka[muokkaa]
C. pratensis. Ei löydy lähteiltä.
Niittylitukka[muokkaa]
Merisinappi[muokkaa]
Cakile maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.
Merikaali[muokkaa]
Crambe maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.