Asterikasvit

ASTERIKASVIT

Kultapiisku

Solidago virgaurea. Populaatiobiologian mallikasvi, tutkittu paljon. Paljon vaihtelua kasvupaikan mukaan. Lisää virtsan eritystä, lievittää tulehduksia.

Punalatva

Eupatorium cannabinum. Kreikkalaiset kutsuivat verujuurta eupatorioniksi, jonka arabialainen Avicenna siirsi erehdyksessä punalatvalle ja Linné säilytti erehdyksen.

Meriasteri

Aster tripolium. Kukinnan onnistuminen riippuu veden korkeuden vaihtelusta, aikainen kohoaminen kastelee siitepölyn.

Karvaskallioinen

Erigeron acer. Sulkaperhosiin kuuluva toukka elää kasvilla, löytyi 1990-luvun alussa. Naamioitunut lähes näkymättömäksi.

Sopulinkallioinen

E. borealis.

Tummakallioinen

E. humilis.

Tunturikallioinen

E. uniflorus.

Villakallioinen

E. eriocephalus.

Savijäkkärä

Gnaphalium uliginosum. Seuralaisena usein peltohatikka.

Lumijäkkärä

G. supinum.

Ahojäkkärä

G. sylvaticum.

Norjanjäkkärä

G. norvegicum.

Tuulenlento

Filago arvensis.

Kissankäpälä

Antennaria dioica. Emimykeröiden kehtosuomut vaaleanpunaisia, hedekasveissa valkoisia.

Isokissankäpälä

A. lanata. Rauhoitettu.

Arnikki

Arnica angustifolia. Rauhoitettu. Luontokirjailija Reino Kalliolan tunnus. Tupakan korvike. Harvinainen.

Rantahirvenjuuri

Inula salicina.

Vanukehirvenjuuri

I. britannica. Ei kasva Brittein saarilla.

Isohirvenjuuri

I. helenium. Ålandsrot väännetty kansainvälisestä nimestä alant. Antiikin aikaan nimi Helenan kyyneleet, roomalaiset käyttivät juurta keittiössä. 1700-l. jälkipuolella, Ruotsi edisti viljely- ja rohdoskasvien viljelyä, näkyy Kymijoen länsipuolella, mm. saksankirveli, ruttojuuri, isohirvenjuuri, jalominttu, nukula, kalmojuuri.

Rusokit

Sopeutuneet leviämään muinaisen megafaunan mukana sekä laidunnukseen.

Tummarusokki

Bidens tripartita.

Säderusokki

B. radiata.

Nuokkurusokki

B. cernua.

Tarhasaurikki

Galinsoga parviflora. Andien rinteiltä.

Ripsisaurikki

G. ciliata. Andien rinteiltä.

Kamomillasaunio

Matricaria recutita.

Pihasaunio

M. matricarioides. Yli 80 nimeä. Alle 100 pv siemenestä siemeneksi.

Peltosaunio

ripleurospermum inodorum. Saunakukka. Sek. päivänkakkaraan ja peltosauramoon. Päivänkakkaran lehdet hampaiset, saunakukan hienoliuskaiset. Pienet mustat kovakuoriaiset nirppuja, kärsäkkäitä.

Merisaunio

T. maritimum.

Siankärsämö

Achillea millefolium. Kuperkeikka, pietarinkukka, mäntäpää, häränhäntä, nenätiisti, pellonvahanen, akantupakki, kaljanen. Haavoittumattoman sankarin Akilleuksen mukaan, millefolium = tuhatlehtinen eli lehden liuskat. Punakukkainen perinnöllinen muoto. Rauhoittavana ja vahvistavana kouristuksiin, haavojen hoitoon, tulehduksiin.

Ojakärsämö

A. ptarmica. Koristekasvina viljellään kerrottukukkaista tuhatkaunoa.

Isokärsämö

A. salicifolia. Venäläisten sotilaiden mukana 1800-l. Hämeenlinnan linnan ympäristöön, josta levinnyt jokea pitkin alavirtaan.

Pietaryrtti

Tanacetum vulgare. Nappikukka. Nimi viittaa pientareeseen. Haihtuvien öljyjen kemiallinen koostumus vaihtelee eri kannoissa. Sis. myrkyllistä tujonia tai kamferia, aih. kouristuksia, huimausta. Kuivatuista kukinnoista rohtoa suoliloisiin, ruoansulatusvaivoihin. Lehdistä värjäyksessä vihreää.

Keltasauramo

Anthemis tinctoria. Keltaista väriä.

Peltosauramo

A. arvensis. Sek. saunakukkaan.

Keltapäivänkakkara

Chrysanthemum segatum. Kansa kutsuu värisauramoa keltaiseksi päivänkakkaraksi.

Päivänkakkara

Leucanthemum vulgare. Prästkrage, papinkaulus eli lehtimuodosta. Rakastaa, ei rakasta -kasvi. Asterikasvin mykerössä yleensä kielimäisiä laitakukkia (esim. valk.) ja torvimaisia kehräkukkia (esim. kelt. silmä). Heteet muodostavat putken sisältäen siitepölyn, emi kasvaa putken läpi luottipinnat toisiansa vasten nostaen siitepölyn mykerön pinnalle hyönteisille, emi avautuu halkeamalla jättäen siitepölyn vastakkaiselle pinnalle, mesi syvällä torvessa.

Leskenlehti

Tussilago farfara. Kukat elävät leskinä. Kesällä syntyy kukintoversot kasvulehtien hankoihin, jotka kasvavat pituutta ja avautuvat keväällä ilman lehtiä. Aikainen kukinta välttää kilpailua pölyttäjistä muiden kasvien kanssa.

Pohjanruttojuuri

Petasites frigidus.

Etelänruttojuuri

P. hybridus. Rohtokasvi, luostaripuutarhoissa. Meillä lähes pelkästään hedekasveja.

Japaninruttojuuri

P. japonicus.

Marunat

Artemisia = antiikin metsästyksen jumalatar Aremis. Auttoi naisia synnytyksessä-->pujotee kuukautis- ja vaihdevuosivaivoihin.

Pujo

Artemisia vulgaris. Siitepölyallergiaa. Kolotuksiin, oluen mauste ennen humalaa. Lintupaistin mauste lehdistä pehmentää lihaa ja edistää ruoansulatusta. Karjan ähkyn parantamiseen. Mukana kannettuna esti väsymyksen ja piti paholaiset sekä villieläimet loitolla. Ovensuussa esti salamaniskuja ja kiusanhenkiä. Juuriston alta juhannusyönä löytyvä hehkuva hiili katoaa kahdentoista lyöntien jälkeen, mutta ehdittäessä napata auttaa kaikkiin tauteihin.

Koiruoho eli Mali

ks. Koiruoho

Ketomaruna

A. campestris.

Perämerenmaruna

A. campestris subsp. bottnica. Endeeminen.

Peltovillakko

Senecio vulgaris. 1-vuot. Myöhään kesällä kasvunsa aloittanut voi talvehtimisen jälkeen jatkaa kasvua. Myrkyllinen, vahingoittaa maksaa, aih. syöpää. Ei kelpaa karjalle.

Kalliovillakko

S. sylvaticus.

Jaakonvillakko

S. jacobaea.

Kurho

Carlina vulgaris. Rauhoitettu. Uhka laiduntamisen loppuminen. 2-vuot., kukkii 2. kesänä. Siemeniä syö mm. tikli.

Ohdakkeet

Piikit puutuneita karvoja suojana kasvinsyöjänisäkkäitä vastaan. Amiraalin ja ohdakeperhosen suosikkeja. Tiklit (Carduelis) syövät karhiasten, ohdakkeiden ja takiaisten siemeniä talvisin.

Pelto-ohdake

Cirsium arvense. Pallomaiset äkämät orakärpäsen aih.

Piikkiohdake

C. vulgare. Pirunpiikki, ärripurri, pirunkarrike, vanhanpiian fiikunapuu. 2-vuot. Vaatii avointa tilaa. Varsi siipipalteinen, myös kyläkarhiaisella.

Suo-ohdake

C. palustre.

Huopaohdake

C. helenioides. Partapensseli, tervasuti. Pyynkaali nimitys pyiden suosikkimetsistä eli rehevät korvet, kosteat lehdot ja lettosoiden laiteet. Huopaohdake alapinnan valkohuopaisista lehdistä. Maistuu hirville.

Kruunuohdake

Onopordum acanthium. Skotlannin kansalliskukka, normannien maihinnousujoukoissa normanni astui piikkiseen lehtiruusukkeeseen, kiljahti ja varoitti skotteja ajoissa.

Kyläkarhiainen

Carduus crispus. Varsi siipipalteinen, myös piikkiohdakkeella.

Nuokkukarhiainen

C. nutans.

Lääte

Saussurea alpina.

Takiaiset

Juurakko syötävää. Rohdoskasveja.

Seittitakiainen

Arctium tomentosum. Käytä juuri keitettynä, nuoret lehtiruodit, kukkapohjukset ja kukkavarret tuoreina tai keitettyinä. Paljon hiilihydraattia. Takiaiset voi sekoittaa myrkylliseen jättiputkeen.

Pikkutakiainen

A. minus

Isotakiainen

A. majus. Keltakärkiset mykerösuomut.

Lehtotakiainen

A. nemorosum.

Ruiskaunokki

Centaurea cyanus. Päijät-Hämeen maakuntakukka, kokoomus. 1-vuot. Siemenissä öjyinen lisäke-->muurahaiset. Säilyi siemenviljan mukana, värjäsi hiukan jauhoja. Hölmöläiset menivät uimaan kukkivaan ruiskaunokki peltoon.

Nurmikaunokki

C. phrygia.

Ahdekaunokki

C. jacea.

Ketokaunokki

C. scabiosa.