Viljelykierto

Yleistä

Viljelykierrolla eli kasvien vuorottelulla tarkoitetaan viljeltävän alueen (mukaanlukien puutarhan kasvimaat) kasvukausittain vaihtelevaa käyttöä. Peräkkäisinä vuosina ei ole välttämättä hyvä viljellä samassa kohtaa samaa kasvia kuin edellisenä vuonna, puhutaan kasvinvuorotuksesta. Kierrolla huolehditaan mm. maan kasvukunnosta ja vähennetään viljeltävää kasvia haittaavien muiden kasvien, tautien ja eliöiden vaikutuksia ja kilpailutilanteita.

Yhtä kasvia viljeltäessä monoviljelyssä maa väsähtää ja sen rakenne alkaa huonontumaan maanparannustoimien vaatiessa jatkuvasti paljon energiaa. Kasvitaudit, häiritsevät hyönteiset ja kasvit löytävät myös maahan ja vaativat yhä voimakkaampia torjuntatoimia.

Perusasioita

• Syvään ja laajalle juuriaan kasvattavat kasvit kuohkeuttavat maan rakennetta ja vapauttavat ravinteita muiden kasvien käyttöön. Juurien maatuessa maa paranee myös syvemmältä. Eloperäistä ainesta lisää eniten apilanurmi, joka myös lisää typpeä.
• Typpeä tuottavat kasvit jättävät maaperään tärkeää typpeä seuraavien kasvien hyödynnettäväksi (esikasvivaikutus). Yleensä palkokasveja ja niiden osuus vähintään 1/4 kierrosta. Jos ihmisen- tai karjanlantaa ei käytetä, tulee viherlannoituskasveja olla runsaasti kierrossa eli noin 30-40% ja näistä erityisesti typpeä sitovia palkokasveja. Apilanurmea korvaa osittain myös herne ja härkäpavut.
• Eri aikaan kylvettävien kasvien vuorottelu, esim. syys- ja kevätviljat.
• Lannan lisääminen silloin kun se hyödyttää parhaiten.
• Paikasta riippuen käytetään monivuotisia nurmia tai yksivuotisia viherlannoiteseoksia.
• Viljelytuet asettavat omia ehtoja viljelykiertoon.
  • viljelykiertoa ei vaadita jos tilan koko peltoala on nurmea, hedelmä- ja marjakasveja ym. (täydentävät ehdot 2. luku taulukko 4.)

Tarvittavaa taustatietoa

• Maan laatu, kosteusolot ja ravinnepitoisuus
• Viljeltävät kasvit
• Käytössä olevat maanparannusaineet eli lannoitteet. Omaa lannoitetuotantoa vai muualta
• Maanmuokkausvälineet
• Käytettävät kasvinsuojeluaineet

Lohkojako

Lohkot vuorotellaan niin että kunakin vuonna on haluttu määrä lohkoista kussakin vuodenkierron vaiheessa. Satomäärät kun on tarkoitus pitää haluttuina vuodesta toiseen. Tähän vaikuttaa myös lohkojen koko ja sijainti ja muut viljelytekniset kysymykset. Lohkojako kannattaa tehdä esimerkiksi taulukkoon jossa pystyakselilla lohkot ja vaaka-akselilla vuodet.

Jaa kokonais viljelypinta-ala lohkojen määrällä. Tulos kertoo kuinka paljon kyseisessä vuorossa voi viljelypinta-alaa olla vuosittain.

Viljelykiertosuunnitelma sisältää

Viljelykiertosuunnitelmia ovat luomuviljelyssä esimerkiksi siirtymävaihesuunnitelma ja vuotuinen viljelysuunnitelma.

• Jokaiselle viljeltävälle kasvulohkolle tehdään oma suunnitelma. Kierrot voivat olla erilaisia tai samanlaisia.
• Paikalliset kasvuolosuhteet
• Miten viljely toteutetaan pitemmällä aikavälillä suunniteltuna
• Mitä kasveja viljellään vuosittain
• Mitä lannoitteita käytetään ja kuinka paljon
  • pääravinteet ravinnekiloina laskettuna ja levitettävä määrä.
• Miten maan kasvukuntoa parannetaan
• Kasvinsuojelusuunnitelman
• Viljelyskartan

Syväjuurisia kasveja

• Härkäpapu

Maaperää parantavia kasveja (lataavia kasveja)

Nämä kasvit erityisesti antavat maaperään ravinteita ja parantavat sen kasvukuntoa.

Typpeä tuottavat, typensitojakasvit

• apila (monivuotiset apilanurmet)
• virnat ym. (yksivuotiset viherlannoitusseokset)
• sinimailanen
• mesikkä
• vuohenherne, herne, härkäpapu jne.

Muita maanparannuskasveja

• heinäkasvit (esim. timotei, nurminata)

Viljelykiertomalleja

Perusesimerkki

• 1. vuosi: matalajuuriset kasvit (sipuli, pikkuvihannekset)
• 2. vuosi: syväjuuriset kasvit (purjo, peruna)
• 3. vuosi: runsaasti ravinteita käyttävät kasvit (kaali, selleri)
• 4. vuosi: typpeä sitovat kasvit (palkokasvit, apilanurmi)

Luomuviljatila

Siirryttäessä esimerkiksi tehoviljellystä viljanviljelystä luomuviljelyyn tai ennen viljojen viljelyä on monivuotinen apilanurmi suositeltava.

• 1. vuosi: Apilanurmi1 (viherlannoitusta)
• 2. vuosi: Apilanurmi2 (viherlannoitusta). Syksyllä kylvetään syysvilja.
• 3. vuosi: Vilja tai Viherrehu
• 4. vuosi: Vilja tai peruna
• 5. vuosi: Suojavilja ja nurmen siemen (ns)
• (6. vuosi alkaa alusta kohdasta 1.vuosi)

Viljelykierto tavanomaisessa viljelyssä

Jos tilalla on harjoitettu kauaa pelkkää viljanvljelyä tai kasvatettu esim. sikoja, on suuri todennäköisyys että viljely on ollut aika lailla yksipuolista viljanviljelyä. Jotta tähän asiaan saataisiin muutos ja maan kasvukunto paranis pitäis yrittää harjoittaa kasvivuorotusta. Lähtökohtana olisi hyvä olla että olisi pelto pinta-alaa jotta tämä olisi mahdollista. Huom! kyseisen esimerkin tila sijaitsee C2 tukialueella, jolloin sokerujuurikkaat ym. kasvit eivät ole mahdollisia viljellä.

• 1. vuosi: Kylvetään vilja ja suojaviljaan tulee esim. vln (viherlannoitusnurmi)tuo juurimassaa peltoon ja kuohkeuttaa peltoa
• 2. vuosi: vln
• 3. vuosi: rypsi syväjuurinen kasvi kuohkeuttaa peltoa
• 4. vuosi: Vilja esim. ohra,kaura vehnä yms.
• 5. vuosi: Kylvetään vilja ja suojaviljaan tulee esim. vln (viherlannoitusnurmi)tuo juurimassaa peltoon ja kuohkeuttaa peltoa

Siirtymävaihe tehoviljelystä luomuviljelyyn

• Usein on aloitettava monivuotisilla nurmilla.
• Samalla huolehditaan maan kasvukunnon parantamisesta johon sisältyy mm. viljelylle haitallisten kasvien määrän vähentäminen.

Happamuuden mukaan

Tällöin ensimmäisenä viljellään hyvin emäksisissä oloissa viihtyviä kasveja kuten kaalikasveja.Mutta on hyvä muistaa että maan happamuus ei parane itsestään! Jotta maan ph saataisiin nousuun pitää peltoa kalkita. Kalkki määrät pellolle saadaan katsomalla viljavuusnäytteitä. Loppupäässä taas on peruna. Viljelykierron on hyvä olla pitkä. Alla on listattu kasvit viihtyvyyden mukaan emäksisestä happamaan:

• kaalit
• vehnä
• öljykasvit
• herne
• ohra
• juurekset
• apilat
• palkokasvit
• ruis
• kaura
• peruna