Tuholaiset ja niiden torjunta

Huom! Voit lisätä ja korjata tekstiä vapaasti sivun yläreunassa olevan muokkaa -välilehden kautta.

Wikikko - koko kansan taitopankki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleistä

Tällä sivulla esitellään erilaisia kasvimaalla häiriötä aiheuttavia eläinlajeja sekä tapoja ehkäistä ongelmia. Vaikka monet hyönteiset ja eläimet aiheuttavatkin ongelmia ja mieliharmia puutarhurille, on niillä oma paikkansa ekosysteemissä.

[muokkaa] Ongelmien ehkäisytapoja

[muokkaa] Luonto

Viljelyalueen tunteminen ja sen huomioiminen kasvimaan tai pellon ympärillä. Pellon pientareet ja suojaavat puut esimerkiksi linnuille voivat vähentään ongelmia aiheuttavien hyönteisten määrää kasvustoissa.

[muokkaa] Kulottaminen

Katso sivu Kulottaminen.

[muokkaa] Karkoituskasvit

Karkottava vaikutus on mm. koiruoholla, koristekrassilla, pietaryrtillä, samettikukalla, sellerillä, salvialla, sipuleilla, keltasinapilla ja tomaatilla.

  • etanat: selja, pietaryrtti, siankärsämö, tuija ja tomaatti.
  • Porkkana ja sipuli kannattaa istuttaa vierekkäisiin riveihin. Näille haittaa aiheuttavat eläimet toimivat toisilleen vastakkaisesti, joten tapa suojelee molempia kasveja.
  • Sipuleita kannattaa seisottaa yksi yö kessuvedessä ennen maahanlaittamista.
    • Kessuvesi syntyy siitä, että laittaa pussillisen piipputupakkaa esim. ämpärilliseen vettä. Onko tällä jotain haittavaikutuksia?

[muokkaa] Houkuttelukasvit

[muokkaa] Luonnonmukaiset kasvinsuojeluaineet

- vastaa teholtaan luomussa hyväksyttyä pyretriiniä, jota saadaan ulkomaisesta kasvista. Pyretriini on kaikista luonnonmukaisista aineista tehokkain. Pyretriini saadaan liotettua veteen joko öljy-, vesi- tai alkoholiuutoksella. Katso ohje sivulta Yrttiuute.
- nokkosista saadaan käyttämällä vettä, jota on käytetty perinteisesti lannoitteena ja kasvinsuojeluaineena. Toisaalta anaerobiset bakteerit (suurin osa taudinaiheuttajista) lisääntyvät siinä. Parempaa on käyttää nokkosta kompostiteessä!
- pahanhajoinen koikarkoite joka toiminee myös puutarhassa!
- lisää kasvien vastustuskykyä piipitoisuudellaan!
- tekee hyvää kasvien lehtien pinnoille, desinfioi!
- tehokas desinfioija! Tuoksuu voimakkaalta karkoittaen ja hämätän tuholaisia!
- karkoittaa jäniksiä sun muita eläimiä myrkyllisellä hajullaan. Ei suositella syötäviin kasveihin kuten salaatteihin yms. sen sijaan puiden rungoille hyvä. Voi myös laittaa tuomenoksia maahan puun ympärille.

[muokkaa] Haittaa aiheuttavat hyönteiset ja eläimet

[muokkaa] Ankeroiset

Matomaisia.

* Viljelykierto
* Kesannointi

[muokkaa] Etanat ja kotilot

[muokkaa] Yleisimmät lajit

Valepeltoetana (Deroceras reticulatum)
Valepeltoetana (Deroceras reticulatum)

[muokkaa] Torjunta

  • Sivele laudan alapintaan vehnäleseitä ja kerää aamulla etanat käsin pois laudan alapinnasta.

[muokkaa] Linkkejä

Oliko tuo maininta koivu pohjaisesta karkoite aineesta; koivun tuohi tilseestä, jota tutkiskeltiin suomessa muutaman vuoden ajan tiiviisti? jos niin, niin sillä todettiin erittäin hyvät saumat pitää etanat pois kasvimaalta. Ja se säilyy hyvin maanpinnassakin sateista huolimatta.

[muokkaa] Jauhiaiset

[muokkaa] Jyrsijät, myyrät

Vesimyyrä
Vesimyyrä

Peltomyyrä, metsämyyrä, vesimyyrä...maan alta juurekset yms. mukaan keräävä jyrsijä on useimmiten vesimyyrä. Se eroaa jo suuren kokonsa perusteella paljon muista myyristämme. Nimi on sikäli harhaanjohtava että se saattaa asustella kuivallakin maalla kaukana vesistöistä. Muitakin myyriä toki mastamme löytyy, mutta lähestulkoon aina puutarhatuhoja analysoidessa jäljet johtavat vesimyyrään.

[muokkaa] Hävitys ja karkoituskonstit

Loukut ja karkoitteet saattavat toimia. Omenapuiden rungon ympäryksen lumen tallaaminen ja rungon suojaaminen. Ympärisyödyn kuoren voi pyrkiä pelastamaan sillastus -menetelmällä eli varttamalla oksa syödyn kohdan yli johtimeksi.

Lue lisää sivulta Myyrät.

[muokkaa] Kaksisiipiset

Esimerkiksi kärpäset ja sääsket. Aikuiset eivät vioita kasveja. Toukat ottavat ravintoa puremalla ja imemällä ja voivat kaivautua syvälle solukkoon. Kirvasääskien ja kukkakärpästen toukat ovat tärkeitä kirvojen luontaisia vihollisia.

[muokkaa] Kaskaat

* Sylkikaskas. Esimerkiksi heinissä.

[muokkaa] Kempit

[muokkaa] Kirvat

Imentäviotuksia. Kukinta voi heiketä. Sään mukaan lisääntyy jopa räjähdysmäisesti. Mesikaste on kirvan siivilöimää kasvin sokerinestettä, joka tukkii ilmarakoja ja aiheuttaa nokisienten pesiytymisen mesikasteessa. Nokisieni ei kuitenkaan pesiydy kasviin. Yleensä tämän näkee esimerkiksi lehmuksella. Muurahaiset pitävät kirvoja lypsylehminään eli suojelevat niitä.

* Jalavan käärokirva. Jalavan lehdillä ja herukan ja karviaisen juuristossa.
* Kuusen juurikirva. Kuusamalla ja kuusen juuristossa.

[muokkaa] Karkoituskonsteja

  • Suihkuta saippuavedellä (esim. mäntysuovasta tai tolusta tehdyllä)
  • Istuta valkosipulia kirvoista kärsivän kasvin ympärille. Esimerkiksi kirsikkapuun ympärille noin 12cm päähän rungosta ja 12cm päähän toisistaan. Valkosipuli on tehokkaimpia karkoituskasveja, mutta myös seuraavat toimivat: korianteri, pietaryrtti, aaprottimaruna, ruohosipuli ja muut sipulit (allium-suvun kasvit), Puolanminttu (Mentha Pulegium), viherminttu, Nasturtium -suvun kasvit (esim. vesikrassi) ja petunia. (lähde: The Backwoods Home Magazine CD-ROM ANTHOLOGY Years 7-10, s. 101,[2])

[muokkaa] Kilpikirvat

Suojautuvat kilvellään karkoitteita vastaan hyvin. Mekaaninen vesi ja harjapesu.

* Villakilpikirva. Esimerkiksi sembramännyllä kun se on istutettu kuivaan huonoon paikkaan. Myös kynäjalavilla ja pajuilla.

[muokkaa] Kuoriaiset

* Kovakuoriaiset. Peitinsiivet ja kirkkaat lenninsiivet. Toukat pehmeäihoisia ja matomaisia. Toukilla ja aikuisilla purevat suuosat
* Kärsäkkäät
* Lehtikuoriaiset
* Tarhaturilas (Phyllopertha horticola). Tarhaturilaan toukka syö kasvien juuria. [3] [4] [5] [6]

[muokkaa] Luteet

Eivät ole kovin vahingollisia puuvartisille, mutta vihanneksilla syövät kasvupisteitä. Erottaa "pahasta" hajusta.

[muokkaa] Muurahaiset

Muurahaiset eivät yleensä aiheuta suoraan tuhoa kasveille (nehän jopa pölyttävät niitä toisinaan!), vaan välillisesti suojellessaan kirvoja niiden vihollisilta. Esimerkiksi keltiäiset ja pihamauriaiset syövät kirvojen erittämää mesikastetta (keltiäiset vain juurikirvojen). Muurahaiset myös tekevät pesiään kasvien juuristoon aiheuttaen kuivuutta ja vieden humuspitoista maata pois ([7]).

Lasius flavus eli keltiäinen

Lasius niger eli mauriainen

Mauriainen paimentaa kirvoja

[muokkaa] Perhoset

Toukat syövät tukevilla leuoillaan, aikuiset vain nestemäistä ravintoa.

* Päiväperhoset
* Mittarit. Toukat syövät puuvartisten kasvien hyönteisiä, vioittavat avautuvia silmuja, lehtiä ja kukintoja
* Koit. Toukat elävät lehdillä, silmujen sisällä tai miinaajina lehdissä ja hedelmissä.
* Tuomenkehrääjäkoi. Perhonen munii loppukesällä ja toukat kuoriutuvat syksyllä. Seuraavana keväänä syövät tuomen lehtiä ja kehräävät suojakseen seittiä.

[muokkaa] Pistiäiset

Useat pistiäiset kuuluvat sahapistiäisiin, jotka munivat kasvisolukkoon tekemiinsä koloihin. Toukat ottavat ravintoa puremalla, mutta aikuiset eivät vioita kasveja.

* Karviaispistiäinen

[muokkaa] Punkit

Ei siipiä, useita sukupolvia. Imentäviotus lehdissä ja silmuissa. Talvehtivat kuoren raoissa ja silmusuomujen väleissä.

  • Esimerkiksi haavan tai lehmuksen lehdessä punkin asumus, äkämä. Lähinnä kosmeettinen.
* Vaahteranukkaäkämäpunkki.
* Kehrääjäpunkki. Esim. hedelmäpuupunkki, vihannespunkki.

[muokkaa] Ripsiäiset

Aiheuttavat imentävioituksia. Vaaleita laikkuja lehtiin ja kukkiin. Ulostepilkut mustia. Haitallisuus korostuu enemmän kasvihuoneviljelyssä.

[muokkaa] Biologinen torjunta kasvihuoneessa

Biologisen torjunnan etuja ovat esimerkiksi viljeltävää kasvia häiritsevien hyönteisten luontaiset viholliset pysyvät hengissä, ei kemiallisten aineiden jäämiä, vaaraa kasveille tai puutarhureille. Ei ole varoaikoja eikä pääse muodostumaan kestäviä kantoja häiritsevistä hyönteisistä.

  • Yleensä yksi hyönteinen on toisen "hyönteistyypin" vihollinen.
  • Seuraaviin soveltuu erityisesti biologinen torjunta:

[muokkaa] Ansarijauhiainen

[muokkaa] Lehtikirva

[muokkaa] Miinaaja

  • lehdensuonimiinaajaa ei pysty tuhoamaan
  • toukka 2 mm jalaton, valoinen tai kellertävä mato
  • syö lehden sisällä tehden käytäviä jotka näkyvät

[muokkaa] Sienisääski

  • toukka tuhoaa, 2 mm, läpikuultava mustapäinen mato, toukka löytyy tyvestä. Herkkua erityisesti mädäntyvät kasvinosat ja juuret
  • kasvi nuokahtaa, vedensaanti estyy
  • erityisesti joulutähti

[muokkaa] Ripsiäiset

  • tupakkaripsiäinen, kalifornianripsiäinen
  • lehtien alapinnalla, kukissa
  • 2-3 mm vaaleanruskeita, näyttävät tikuilta. Häirittäessä hypähtävät.
  • Vioittavat ilmemällä, ilmestyy hopeanhohtoisia laikkuja ja mustia pisteitä. Tupakkaripsiäinen aloittaa alalehdistä, Kalifornianripsiäinen kukista.

[muokkaa] Uurrekorvakärsäkäs

[muokkaa] Vihannespunkki

[muokkaa] Valmisteita

  • Pyretriini. Ei aiheuta immuniteettia.

[muokkaa] Linkkejä

Haettu osoitteesta http://wikikko.info/wiki/Tuholaiset_ja_niiden_torjunta
Henkilökohtaiset työkalut
contact