Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Sienien säilöminen
Kuivaaminen[muokkaa]
Kuivauksessa vesipitoisuus pienenee niin että bakteerien ja homeiden kasvu on mahdotonta. Sopiva kuivauslämpötila on x-42 astetta. Yli 42 asteessa valkuainen alkaa mädätä.
Sopii erityisen hyvin kuivahkoille sienille:
- tatit
- keltavahvero
- mustatorvisieni
Aurinkokuivaus
Jopa satakertaistaa D-vitamiinipitoisuuden! VAROITUS: Aurinkokuivatuista sienistä voi normaaliin tapaan käytettynä saada yliannostuksen D-vitamiinia! Vaarana jopa kuolema.
- "D-vitamiini: säännöllinen, yli 50 mikrogrammaa/pvä -annostus aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin. D-vitamiinimyrkytyksessä munuaisten toiminta heikentyy, vaarana jopa kuolema." - Lääkärilehti
Sienitutkija Paul Stametsin tekemissä kokeissa sisäkuivatut siitakesienet (100g) sisältävät 100 KY D-vitamiinia kun aurinkokuivaamalla (heltat ylöspäin) pitoisuus oli huimat 20 000 KY! Saantisuositus aikuiselle on 400 KY (10ug) / pvä.
Ohessa lueteltuna suomalaiset sienet ja perässä ensin suluissa sisäkuivattu vitamiinipitoisuus, sitten suluissa aurinkokuivattu pitoisuus:
- kanttarelli (80-520 KY) (ei tutkittu)
- suppilovahvero (800-1200 KY) (ei tutkittu)
Umpioiminen[muokkaa]
Ehkä vaivattomin tapa säilöä sienet. Sopii hyvin rouskuille. Kuumennus tappaa bakteerit ja ilmatiiviys estää niiden pääsyn sieniin.
- Ryöppää rouskut kuten tavallisesti.
- Laita sienet lasipurkkiin ja kaada kiehuvaa vettä (suolaa 1-3 rkl / litra) niiden päälle niin että purkit on ääriään myöten täynnä.
- Sulje kansi tiukasti kiinni ja anna jäähtyä.
Hapattaminen[muokkaa]
Suositeltavin erityisesti rouskuille. Bakteerit hajoittavat munuaisia rasittavan kitiinin ja tekevät sienisokerista helpommin sulavan. Vaatii aina 10% kasviperäistä mukaan koska sienissä on paljon valkuaista.
- rouskut
- haperot
Suolaaminen[muokkaa]
Runsas suolapitoisuus estää bakteerien kasvun. Suola täytyy aina liottaa ennen käyttöä pois koska muuten sitä on tappavan paljon! Rouskut voi suolata tuoreeltaan ja käyttöönotettaessa ryöpätä runsaassa vedessä, jolloin suola liukenee pois veteen.
- suolasienten ohje! kirjoita
Lähteet[muokkaa]
- kirja: Mycelium Running, Paul Stamets (aurinkokuivaus satakertaistaa d-vitamiinia)
Tällä sivulla on esitelty sienten säilöntämenetelmiä pidempiaikaiseen säilöntään.
Kuivaaminen[muokkaa]
Kuivaaminen on suositeltava säilömistapa sellaisille sienille, joille se sopii, koska siinä ravinto- ja makuaineet säilyvät hyvin. Usein maku jopa voimistuu. Paras tulos saadaan, kun sienet kuivataan mahdollisimman pian poimimisen jälkeen, kuivaus tapahtuu nopeasti ja yhtäjaksoisesti alle 40 asteen lämmössä, sekä sienet laitetaan ilmatiiviisiin purkkeihin heti kuivauksen jälkeen. Kuivauksen voi tehdä missä tahansa, kunhan lämpötila saadaan säädettyä sopivaksi ja ilma mielellään vaihtuu. Esim. elintarvikekuivuri, pyykinkuivauskone tai kiertoilmauuni (luukku raollaan) sopivat hyvin. Sienet levitetään ohueksi kerrokseksi, jotta kuivuminen on nopeaa ja tasaista. Hyvin kuivatut ja ilmatiiviisti säilötyt sienet säilyvät vuosia.
Esikäsittelyä vaativat sienet voidaan myös kuivata, mutta esikäsittely on silti tehtävä kuivatuillekin sienille, kun ne käytetään.
Kuivattujen sienien käyttö[muokkaa]
Kun kuivattuja sieniä käyttää, ne kannattaa liottaa lämpimässä vedessä lajista riippuen 15 minuutista muutamaan tuntiin. Liotusveteen liukenee maku- ja ravintoaineita, joten se kannattaa käyttää ruoanlaitossa, mutta ei tietenkään esikäsittelyä vaativien sienten tapauksessa. Kuivat sienet voi myös jauhaa hienoksi jauhoksi, jolloin niitä voidaan käyttää erinomaisesti esim. keittoihin ja taikinoihin. Jauhettuna niiden maku tulee esiin voimakkaammin.
Pakastaminen[muokkaa]
Kaikki sienet voidaan pakastaa, joko tuoreina tai kypsynnettyinä. Kypsynnettynä sienet vievät vähemmän tilaa. Esikäittelyä vaativat kannattaa esikäsitellä ennen pakastamista.
Kun sienet ottaa pakkasesta, ne kannattaa käyttää ruoanlaitossa suoraan, eikä antaa ensin sulaa hitaasti. Tällöin maku säilyy parhaiten.