Luokka:Puutarha

Wikikko - koko kansan taitopankki

Puutarha -luokka ei käsitä pelkästään perinteisesti ymmärrettyä talon ympärillä olevaa puutarhaa, vaan se on laajempi käsite joka käsittää myös luonnon. Puutarha ei ole irrallinen osa ympärillä olevasta luonnosta, eikä sen tarvitse siitä edes poiketa.

Puutarhassa ja niinikään luonnossa voidaan suorittaa viljelytoimia, jos keräily ei riitä luonnossa. Wikikon puutarha ja viljelysivut rakentuvat pääasiassa luontoa kunnioittavasta viljelystä ja hyödyntämisestä, jossa maan humuksen määrä lisääntyy ja estetiikka on jatkuvasti huomioituna. Viljelytoimissa painotetaan paikallista kiertoa, jossa maasta otettu ravinto palaa takaisin kyseiseen maahan.

Tällä hetkellä Wikikon puutarhasivusto on muotoutumassa uudelleen. Metsäpuutarha - Permakulttuuri - Puutarhaviljely - Peltoviljely hakevat yhteen 2009-2010 kuten edellä on kuvattu. Siirtymävaiheessa ilmenee päällekkäisyyksiä ja sekavuutta kokonaisuuden kannalta.

• Metsäpuutarha

- Monivuotinen monikerroksellinen hyötypuutarha, jossa viljellään (pikemminkin hoidetaan) suunnitelmallisesti ruokaa tuottavia puita, pensaista ja perennoja keskenään sekaisin. Metsäpuutarha voi olla osana metsää, mutta sen voi perustaa myös pellolle tai takapihalle. Siihen ei liity pelkästään kasvien hoitaminen vaan myös hyönteisten, koti- ja villieläinten hoitaminen luomalla niille elinympäristöjä. Näin ehkäistään myös tuholaiskäsitettä. Kokonaissato on teoreettisesti korkein verrattuna perinteiseen puutarha- tai peltoviljelyyn. Yksivuotisiakin voi metsäpuutarhassa kasvattaa odotellessa monivuotisten kasvamista suuremmiksi.

• Metsäpeltoviljely (Agroforestry)

- Monikerroksellista ja yleensä koneellista viljelyä peltomittakaavassa. Puurivistöt jakavat pellon esimerkiksi noin 15m sarkoihin joissa viljellään perinteisiä yksi- tai kaksivuotisia viljelykasveja. Puiden aluskasveiksi voidaan istuttaa pensaita tai ne voidaan jättää luonnontilaiseksi. Puut voivat olla ruokaa tuottavia eli hedelmä- tai pähkinäpuita, tai niistä voidaan ottaa lehdeksiä rehuksi tai kompostimateriaaliksi. Leppä sitoo maahan typpeä ilmasta ja tiputtaa lehtensä vihreänä maahan tuottaen tehokkaasti ravinteikasta humusta. Pensaat voivat olla myös hedelmä- tai pähkinäpensaita joiden alla on mahdollista kasvattaa monivuotisia yrttejä.

• Permakulttuuri (eihän tämä ole varsinaisesti viljelytapa vaan laajempi käsite?)

• Puutarhaviljely

- Perinteistä lähinnä yksivuotisten ravintokasvien viljelyä kotipuutarhassa. Sisältää käytännön metodeja myös metsäpuutarhurointiin. Sato on suurempi kuin peltoviljelyssä johtuen yksilöllisemmästä kasvien hoitamisesta.

• Peltoviljely

- Koneellinen tai hevosvoimainen laajojen pinta-alojen viljely. Tässä oppaassa neuvotaan luomuviljelyyn, mutta myös tehoviljelyä sivutaan. Tietoa myös tukien hakemisesta.

• Kaskiviljely

- Eräänlainen metsäpuutarhaviljelyn muoto, jossa poltettiin tietty ala metsää kaskeksi josta saatiin runsaita satoja 3-5 vuotta. Sen jälkeen siitä tehtiin laidun jonka jälkeen luontainen sukkessio hoiti ravinnetalouden taas kohdilleen mm. harmaaleppä sitoo typpeä ilmasta maahan jopa 300 kg per hehtaari!

• Koristepuutarha

- Ennenkaikkea silmän iloksi tarkoitettu puutarha, kotoisesta kukkapenkistä aina suuriin puistoihin. Vaikkai tavoite onkin edellisistä poiketen esteettisyys, ei se tarkoita etteikö koristepuutarhassa voisi kasvaa syötäviäkin kasveja, esimerkiksi yrttejä.