Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Mäyrä

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

RIISTAELÄIN. Liikkuu öisin. Toiseksi suurin näätäeläin. 7-24 kg. Luolat jopa 10 m syviä. Päiväluolia. Hiekkarinne yleensä. Talvilepo lokakuulta toukokuulle. Polut, ojat. Myyrät, hiiret, sammakot, madot, hyönteiset, kaura. Viirunaama. Oulun läänin eteläpuolella.

Mäyrät kaivavat pesänsä luolastoihin puiden juurakoihin. Näin luolastot ovat kuivia kun puut haihduttavat vettä. Ne keräävät myös kesän aikana heiniä makuusijoihinsa, jotka ne petaavat päivittäin kierittämällä heinät löyhäksi paaliksi jotta heinät eivät homehdu. Joutoajat ne parittelevat, kisailevat ja rapsuttelevat itseään.

Päivisin valoisaan aikaan mäyrät telmivät pesissään, sillä niiden näkö on huono. Siksi ne hakevat ravintoa iltaisin ja öisin. Pääravinto on madot, mutta myös etanoita, mehiläisten toukkia, juuria, jyrsijöitä, mukuloita, hedelmiä ja marjoja ne syövät. Omenoille mäyrät ovat erityisen persoja ja voivat viedä niitä pesäänsäkin naposteltavaksi.

Mäyrät ovat erittäin arkoja eläimiä, ne myös ovat erakkoluonteisia Britannian mäyröjä lukuunottamatta.

Metsäpuutarhassa[muokkaa]

Mäyrät ovat hyödyksi (metsä)puutarhassa koska ne syövät etanoita, myyriä ja hiiriä. Ne myös ajavat näitä esiin, jolloin pöllöt ja muut linnut saavat niitä helpommin saaliiksi. Mutta haitaksikin voivat olla kun ne syövät marjapuskista marjat, kasvimaalta juureksia sekä kasvimaalta matoja. Täytyy kunkin punnita hyöty/haittasuhde. Ehkä jos haluaa mäyrän etanaiseen puutarhaansa ei kannata niin pitää matalia marjapuskia vaan keskittyä enemmän puihin.

Jos haluat mäyrän asukiksi, etsi hyvä juurakko ja kaiva sinne vähän onkalonalkua hyvään kohtaan. Tärkeätä on että pesä on kuiva!

Lähteet[muokkaa]

  • YLE 1: Avara luonto: Mäyrät