HUOM! Voit itse lisätä ja korjata tekstiä muokkaa -painikkeiden avulla.

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Keskustelu:Sähkö

Wikikko - koko kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

HUOM[muokkaa]

SIVU SISÄLTÄÄ HENGENVAARALLISIA VIRHEITÄ! Suhtaudu sivun tietoon varauksella. Olisi hyvä että sähköasioita TODELLA ymmärtävä kävisi tiedot läpi ja varmistaisi asiat.

HUOM2 Ehdotan että sivu poistetaan siksi aikaa että sen joku asioista ymmärtävä tarkistaa ja uudelleenkirjoittaa. Itse huomasin tekstissä tökeröitä virheitä, vaikka en voimasähköpuolella kovin kokenut olekaan. Isoja virheitä vähän kaikissa asioissa, satunnaisena Wikikon käyttäjänä en osaa suositella tätä pitämään linjoilla.


Mikähän ovat ne suuret virheet? olisi kiva saada kommenttia. Luin läpi, eikä tekstissä mitään erikoista ollut. Sekava ja pieniä häröjä, mutta en löytänyt mitään mikä olisi "vaarallista".

T: Kari


Omavaraiset tuotantotavat[muokkaa]

  • Tuulivoima
Rihmastowiki windside.jpg

Turvallisuus[muokkaa]

  • Älä milloinkaan tartu kädellä paljaaseen johtoon (kuparin värinen sisus) ellet ole täysin varma että sähköt on kytketty pois päältä ja tarkistanut sähkökynällä että johtoon ei tule virtaa ja varmistanut ettei kukaan käy kytkemässä sähköä päälle asennuksen aikana.
  • Älä mielellään seiso kostealla alustalla ja koske kostealla kädellä sähkökojeisiin.
  • Koneita korjatessa on syytä varmistua että kone on irti verkosta, se ei pääse käynnistymään, ketään ei käynnistä konetta ja koneeseen ei ole varastoitunut virtaa.
  • Käytä sähkölaitetta aina niissä olosuhteissa johon se on alunperin tarkoitettu. Esim. lukulamppua ei sovi käyttää ulkona valonlähteenä.
  • Turvallisia jännitteitä on vaihtosähköllä kaikki alle 50 V:n ja tasasähköllä alle 120 V:n jännitteet. Akkukäyttöiset laitteet ovat sähköisessä mielessä turvallisia kaikissa olosuhteissa.
  • Luvallisiin sähkötöihin tarvitaan ammattitaitoa, 3 vuotta sähköalan ammattikoulua ja sen jälkeen vuosi alan työkokemusta. Sähkötyöturvallissukortti on pakollinen kaikille sähköasentajille. Korttikoulutus täytyy uusia joka viides vuosi.
  • Ns. "Jokamiehen" sähkötöitä eli kotona tehtäviä pienasennuksia ovat esim. jatkojohdon valmistus, jännitteettömien pistorasioiden kansien ja kytkinkansien irroitus tapetoinnin yhteydessä, kattovalaisimien irroitus ja asennus, sekä kaikki pienoisjännitteellä (alle 50 VAC ja alle 120 VDC) toimivat asennukset. "Jokamiehen"-sähkötöissä aloittelijan on hyvä saada ensin opastusta ammattitaitoiselta henkilöltä.

Sähköyksiköt[muokkaa]

Jännite (U), Voltti (V)[muokkaa]

  • Jännitteen yksikkö. 1000 V = 1 kV (kilovoltti). Kaikissa sähkökojeissa on nimellisjännitteen ilmaiseva merkintä, eikä sitä saa liittää muuhun jännitteeseen, esim. 220V
  • 12V. Tasavirta. Siirretään kahdella johtimella plus (+) ja minus (-). Plus on menevää ja minus tulevaa virtaa varten. Virta kulkee koko ajan samaan suuntaan.
  • Paristojen jännitteet vaihtelevat 1,5-9 V. Ajoneuvojen akkujen jännite on yleensä 12 V henkilöautoissa tai 24 V raskaissa ajoneuvoissa.

A eli ampeeri[muokkaa]

  • Sähkövirran (nimellisvirran) yksikkö. Kojeessa merkintä tarkoittaa sitä nimellisvirran voimakkuutta, jonka koje ottaa täysin kuormitettuna nimellisjännitteellä.
  • Sähkömittarissa merkintä ilmaisee suurimman sallitun jatkuvan otettavan virtamäärän.

W eli watti[muokkaa]

Sähkötehon yksikkö. Pienten koneiden tehot watteina, suuremmat kW (kilowatteina). 1000 W = 1 kW. Se teho minkä koje antaa jatkuvassa käytössä. 1 kW=1,36 hv. Sähköisessä kuormassa watin teho syntyy, jos jännite kuorman yli on voltti ja virta kuorman läpi on ampeeri. Kun sähkölampun teho on 60 W, ja se kytketään 12 V jännitteeseen ja siitä menee läpi 5 A virta, sillä 12 V x 5 A = 60 V x A = 60 W.

Sähkötyön yksikkö on kilowattitunti kWh. Toisin sanoen käytettäessä 1000 W eli 1 kW tunnin ajan on kulutettu 1 kWh. Energian kulutus lasketaan sähköteho (kW) x aika (t).

Usein sulakkeen koko on 10 ampeeria (A) tai 16 A. 230 voltin (V) jännitteellä 10 A vastaa 230 x 10 = 2300 watin (W) tehoa. 16 A vastaa 230 x 16 = 3680 W tehoa. Tämän verran sähkölaitteita voi siis liittää yhden sulakkeen alle ilman sen palamista. Mutta mitkä pistorasiat rakennuksessa on sitten tämän sulakkeen takana ei aina ole selkeää. Kojeissa on mainittu niiden kuluttama Watti määrä ja näin nähdään kestääkö sulake.

Yksinkertaistavia esimerkkejä[muokkaa]

  • Sähkölampussa lukee 40 W. Sen tehonkulutus on 40 W ja energiankulutus 40 Wh/h eli 0,04 kWh tunnissa. Jotta saadaan 1 kWh (eli 1000 Wh) kulutettua on lamppua pidettävä päällä 25 tuntia (1000 / 40 = 25). 1 kWh maksaa noin 10 senttiä (2006).
  • Jääkaapin kompressorin teho on 60 W. Tilanteessa jossa kompressori käy neljännestunnin ajan joka tunti, se kuluttaa 1/4h x 60 W = 15 Wh energiaa tunnissa. Sen tehonkulutus on 60 W ja laskennallinen energiankulutus esimerkin tilanteessa 15 Wh/h.
  • Uunin vastuksen teho on 2 kW. Uunin lämmetessä tavoiteltuun lämpötilaan vastus on päällä koko ajan. Tämän jälkeen termostaatti kytkee vastuksen päälle ja pois kahden minuutin välein. Lämpenevän uunin tehontarve on 2 kW ja energiankulutus 2 kWh/h. Lämmön ylläpitoon tarvitaan edelleen 2 kW teho mutta energiankulutus on 2 min/4 min x 2 kWh/h = 1 kWh/h. Lämpötila pysyisi yllä myös 1 kW vastuksella joka toimii koko ajan. Jos uunin lämpeneminen kestää neljännestunnin ja sitä pidetään tunti päällä, energiankulutus on 1/4 h x 2 kW + 3/4 h x 1 kW = 0,5 kWh + 0,75 kWh = 1,25 kWh.

Kaikissa esimerkeissä on huomioitava että laitteiden "käynnistysvirta" ja sitä myötä tehontarve "kylmänä" ovat suuremmat kuin jatkuvan toiminnan aikana. Laitteiden arvokilpeen merkitty nimellisteho on nimellinen jatkuva toimintateho. Toteutuvaan tehoon vaikuttaa myös verkon kuormitettavuus.

Jälkimmäisen esimerkin luvut ovat kuvitteellisia mutta mahdollisia. Todellinen tulos riippuu mm. tavoitelämpötilasta, uunin eristyksen laadusta ja paistettavan materiaalin lämpökapasiteetista. Kaavaa voidaan soveltaa myös jääkaapin käyttöönottoon.

f eli taajuus[muokkaa]

Suomessa sähköverkon taajuus on 50 Hz (Hertzi), 1/s eli 50 jaksoa sekunnissa.

Vaihtovirta[muokkaa]

Voimavirta, kolmivaihesähkö[muokkaa]

Kansankielellä voimavirrasta, kolmivaiheisesta vaihtovirrasta puhutaan kun sähkölaite tms. "käyttää kolmea sulaketta". Voimavirtasyöttö on jaettavissa kolmeksi 230 V syötöksi (ks.valovirta). Kolmivaiheisena sähkö tuodaan esimerkiksi asuintaloon.

  • Vaihtovirta. Kolme vaihejohdinta, nollajohdin ja mahdollisesti suojajohdin --> kolmivaiheinen vaihtovirta eli 3~.
  • Kussakin vaihejohtimessa jännitteen napaisuus vaihtelee jatkuvasti, 100 kertaa sekunnissa. Ensimmäinen vaihe saavuttaa huippuarvon 1/150 sekuntia aikaisemmin kuin toinen ja 2/150 sekuntia aikaisemmin kuin kolmas. Vaiheiden välinen vaihe-ero on siis 120 astetta eli 1/3 sykliä.
  • Jännite minkä tahansa vaihejohtimen sekä nollajohtimen välillä on 230 V
  • Jännite minkä tahansa kahden vaihejohtimen välillä on 400 V
  • Kolmivaihemoottorien pyörimissuunta muuttuu jos minkä tahansa kahden vaiheen järjestys vaihdetaan
  • Ennen jännitemuutoksia jännitteet olivat 220 / 380 V.
  • Jotkin laitteet, pääasiassa vanhemmat lämminvesivaraajat, voidaan kytkeä kahden vaiheen välille (2 sulaketta). Kytkentätyyppi on nykyään tavallisempi useimmissa Amerikan maissa, eritoten USA:ssa jossa normaali pääjännite vaiheesta nollaan on nimellisesti 120 V ja kolmivaihejärjestelmän vaiheiden välinen jänite 208 V. Siellä käytetään vielä yleisemmin kaksivaiheista järjestelmää, josta saadaan ulos kaksi 120 V jännitettä tai 240 V.
  • Käyttämällä 400 V kytkentää 230 V sijaan voidaan samalla sulakekoolla ja johdinvahvuudella toteuttaa noin 80% suurempi teho. Käyttämällä 400 V kytkentää sekä suurentamalla johdinvahvuutta ja sulakekokoa sopivasti voidaan toteuttaa kolminkertainen teho nostamatta virtaa enempää kuin 80%. Kytkettävän laitteen tulee tällaisessa tapauksessa olla suunniteltu toimimaan 400 V jännitteellä.

Valovirta, yksivaihesähkö[muokkaa]

Kansankielellä valovirrasta puhutaan kun sähkölaite "käyttää vain yhtä sulaketta" ts. jos pistorasiaan tai pistorasiaketjuun tms. laitteeseen tuodaan keskuksesta nollajohtimen ja mahdollisen suojamaan lisäksi vain yksi vaihejohdin. Nimellinen tehollisjännite vaiheen ja nollan välillä on Euroopassa tyypillisesti 220-230 V ja taajuus 50 Hz eli jännite vaihtaa suuntaansa ja saavuttaa huippuarvonsa 100 kertaa sekunnissa.

Värijärjestelmät[muokkaa]

  • Vanhat mutta vielä joissain paikoissa käytössä olevat johdinvärit (70-luvulta taaksepäin):
    • vaihejohtimet vihreä, violetti, keltainen (apujohtimina ja yksivaihekytkennässä myös musta ja punainen). Vaiheista käytettiin myös nimityksiä R/S/T.
    • nollajohdin harmaa. Yhdistettiin usein hyppyjohdolla suojakoskettimeen tai laiterunkoon, nk. "ruotsalainen maadoitus", jollainen on nykyään uudessa asennuksessa laiton. Harmaa johdin saattoi olla jännitteellinen jos se tuli kytkimeltä.
    • suojajohtimena voitiin käyttää punaista, mutta tämä johti helposti kohtalokkaisiin sekaannuksiin.
  • Uudistettu väritys 70-luvulta alkaen, vaihejohtimista nimitykset L1/L2/L3
    • ennen EU:iin liittymistä:
      • Vaihejohtimet olivat musta, ruskea ja musta-valkoraitainen. Ei erillisiä apujohdinvärejä. Yhä laajalti käytössä.
      • Nollajohdin sininen. Muun kuin keltavihreän johtimen sai merkitä nollajohtimeksi sinisellä teipillä. Sininen johdin sai toimia vaihejohtimena kytkimiltä palattaessa sekä kaksivaihekytkennässä
      • Suojamaa kelta-vihreä, "kevi". Muun kuin keltavihreän johtimen sai merkitä suojamaaksi keltavihreäraitaisella teipillä. Keltavihreää johdinta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.
    • EU:iin liittymisen jälkeen:
      • Vaihejohtimet ovat ruskea, musta ja valkoinen. Tärkeimpänä erona mustan ja valkoisen järjestys muuttui.
      • Nollajohdin edelleen sininen. Voi toimia vaihejohtimena kytkimeltä palattaessa ja kaksivaihekytkennässä.
      • Suojamaa edelleen keltavihreä. Keltavihreää teippiä ei saa käyttää muun johtimen merkitsemiseen. Numeroiduissa kaapeleissa joissa ei ole erivärisiä johtimia, suojamaana käytetään suurimman numeroista johdinta. Keltavihreää johdinta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Värijärjestelmiä yhdistettäessa täytyy noudattaa tarkkuutta ja tutkia vanha johdotus huolellisesti sekaannusten välttämiseksi.

Muunnoksia ja nimityksiä[muokkaa]

  • MW = megawatti = 1000 kW
  • MWd = "megawattipäivä" = 24 MWh
  • GWh = gigawattitunti = 1000 MWh
  • TWh = terawattitunti = 1000 GWh
  • r/min tai 1/min = kierrosta tms. sykliä/minuutti
  • MVA = megavolttiampeeri (volttiampeereina ilmaistaan mm. muuntajien suorituskyky).

Mittaaminen[muokkaa]

Yleismittarilla[muokkaa]

Jännitteen mittaaminen (V, mitataan U)[muokkaa]

  • Kahden pisteen välinen potentiaaliero.
  • Yleismittarissa kytke mittarijohdot mittariin, musta COM-liittimeen, punainen V -liittimeen.
  • Valitse tasa DC tai vaihtojännite AC kytkimestä. Valitse riittävän suuri jännitealue V.
  • Kytke mittajohdot jännitteeseen, punainen positiiviseen, musta negatiiviseeen jännitteeseen. Lue jännitteen arvo.

Virran mittaaminen (A, mitataan I)[muokkaa]

  • Virran suuruuden mittaamista.
  • Tee kytkentä jännitteettömäksi
  • Kytke johdot mittariin kuten jännitteen mittaamisessa, jos virran arvot ovat varmasti alle 200 mA kytke punainen 20A-liittimeen.
  • Valitse DC tai AC. Valitse riittävän suuri virta-alue A.
  • Kytke johdot SARJAAN mitattavan piirin kanssa.
  • ÄLÄ KOSKAAN MITTAA PISTORASIASTA VIRTAA YLEISMITTARIN VIRTA-ALUEELLA!
  • Kytke jännite päälle. Lue virran arvo.

Resistanssin mittaaminen (ohmi, mitataan R)[muokkaa]

  • Tee kytkentä jännitteettömäksi.
  • Kytke johdot kuten jännitteen mittauksessa.
  • Valitse ohmialue, jos et tiedä resistanssin suuruutta, valitse suurin alue.
  • Kytke johdot kohteeseen. Lue resistanssin arvo.
  • Älä kytke jännitettä piiriin!

Maakaapelioja[muokkaa]

Kaivuuohje[muokkaa]

  • Kaapeliojan syvyys vähintään 30 cm maan pinnasta. Mielellään kuitenkin 70 cm.
  • Pohjalle 25 m 16mm2 maadoituskupariköysi missä kulkeekin. Ei tietenkään muualla kuin mitä rakennuksessa tarvitaan. (Vanhan standardin mukainen ohje)
  • Maadoituskuparin päälle vähän hiekkaa. Maan päälle televerkon kaapeli ja sähköverkon liittymiskaapeli vierekkäin. Sähköverkon kaapelin päälle mahdollisesti muovinen suojakouru. Päälle hiekkaa, jolloin kaivannon pohjasta tulee 20-30 cm hiekkakerros.
  • Hiekan päälle keltainen varoitusnauha ja pintamaata kuten multaa tms.

Sähköverkko <--> Asiakas[muokkaa]

Sähköverkon ilmajohdosta[muokkaa]

Ilmajohdoissa pylväissä kiinni on pääsääntöisesti yläpuolella sähköverkon ilmajohto ja sen alla televerkon ilmajohto (puhelinkaapeli). Sähkön liittymäkaapeli saattaa tulla lähelle rakennusta viimeiseen pylvääseen, josta se pylvään kylkeä pitkin johtuu maan alle ja rakennuksen mittauskeskukseen. Pylväässä johto on osittain suojattu suojaraudalla. Mahdollinen ylijännitesuoja (ukkossuoja) sijaitsee pylväässä tai mittauskeskuksessa. Pylvästä saattaa tukea harus. Telekaapeli on vähemmän suojattu.

Pientalon sähköt[muokkaa]

Sähkö- ja tele-asennukset ja muutostyöt saa tehdä vain asennusoikeudet omaava henkilö tai yritys. Usein kuitenkin asukas itse kytkee valaisimia kattoon, joissa ei ole pistokkeita vaan nk. sokeripala. Seuraavassa joitain ohjeita sovellettavaksi.

Sopimukset[muokkaa]

Sähköliittymäsopimus[muokkaa]

  • Jokaisella eri omistajan omistamalla kiinteistöllä on oltava oma sähköliittymä.
  • Sähkönjakeluverkon rakentaminen ja kunnossapito kuuluu sähköverkkoyhtiölle. Liittymäsopimuksessa sovitaan mihin loppuu sähköverkkoyhtiön rakentama verkko ja siitä eteenpäin maksaa kuluttaja tms.

Sähkösopimus[muokkaa]

  • Sähköenergia ja sähkönsiirto.

Sähkönmittaus[muokkaa]

  • Sähkömittari asennetaan asiakkaan mittauskeskukseen sähköliittymän kytkennän yhteydessä. Vapaa-ajan asunnossa ulkopuolelle rakennusta, mielellään myös omakotiasunnoissakin. Mittalaite on sähköverkkoyhtiön omaisuutta. Nykyään niiden tarkistus hoituu esimerkiksi GPRS-verkkoa apunakäyttäen.

Sähkösuunnitelma[muokkaa]

  • Talon rakentaminen vaatii sähkösuunnitelman. Mutta pienessä saneerauksessa riittää luvat omaavan sähkömiehen asiantuntemus. Dokumentointi täytyy kuitenkin suorittaa myös saneerauksissa.
  • Talon rakentaminen sähköistyksen puolelta alkaa ottamalla yhteyttä paikallisen sähköyhtiön asiakaspalveluun ja sähkösuunnitelmia tekeviin tuttuihin tai yrityksiin.
  • Rakennusten sähköverkko suunnitellaan niin että sähkölaitteita kytkeytyy suunnilleen yhtä paljon eri vaihejohtimiin.

Sähköverkon jakokaapista[muokkaa]

Jakokaappi jakautuu kahteen osaan sähkö- ja televerkkoon, josta maan alla johdetaan talon mittauskeskukseen johtimet.

Pientalon liittymisjohtojen putkitusohje[muokkaa]

  • Puhelin, antenni, sähkö vähintään 50 mm putki
  • Maadoitus vähintään 25 mm putki
  • Sähkön liittymisjohto palavissa rakenteissa lujuusluokaltaan 4, esim. jäykkä teräsputki JP 50.
  • Putkeen sisälle mielellään vetolanka, joka vastaa 2mm teräslankaa
  • Putkessa enintään yksi 90 asteen mutka, taivutussäde vähintään 200 mm
  • Putkireitti mahdollisimman lyhyt
  • Putket jakorasioiden ja sähköpääkeskuksen alle
  • Varaputki vähintään 25 mm tarpeen mukaan

Työmaasähkö[muokkaa]

Työmaasähkökeskustelineen rakennusohje[muokkaa]

  • 2 kpl 50 x 100 mm 1,7 m pystyyn
  • 2 kpl 50 x 100 mm 1 m alas sivuille ulkopuolelle pystypuiden syrjiä vasten.
  • 3 kpl 22 x 125 mm 0,7 m yhdistämään alapuut, kumpaankin päähän ja pystypuiden eteen
  • 3 kpl 22 x 125 mm 0,7 m yhdistämään pystypuut. Korkeudet maasta 0,8m 1,0 ja 1,6m
  • 2 kpl 22 x 125 mm taakse vinosti tukemaan telinettä.

Sähkötarvikkeita[muokkaa]

Johtimet[muokkaa]

  • Poikkipintaa määriteltäessä huomioidaan mekaaninen kestävyys, sietää käytettävän virran liikaa lämpiämättä, ei ole liiallista jännitehäviötä. Pihajohtojen jänneväli on alle 20m. Talojohto yhdistää talon valtakunnan verkkoon.
    • Myöhemmin rakennettavalle verstaalle voi vetää valmiiksi maahan esimerkiksi 6 mm2 maakaapelin.

Sulakkeet eli varokkeet[muokkaa]

  • Muodostuu varokepesästä, pohjakoskettimesta, sulaketulpasta ja kannesta.
  • Sulaketulpan sisällä on hopealanka, joka sulaa liian lämmön vaikutuksesta ja näin katkaisee virran kulun. Ts. johdossa on kulkenut liian suuri virta, liian monta ampeeria.
    • Tulppaan on merkitty nimellisvirta ja nimellisjännite.
    • Alapäässä oleva merkkilevy vaihtelee tulpan suuruuden mukaan ja se lentää jousen vaikutuksesta pois hopealangan katkettua. Jos pieni, muutama mm halkaisijaltaan oleva metallilevy on irronnut tai hävinnyt pohjasta, ei sulake siis toimi.
    • 6A vihreä, 10A punainen, 16A harmaa, 20A sininen, 25A keltainen, 35A musta.
    • Nopeat sulakkeet on tarkoitettu valaistus- ja kotitalouskäyttöön, hitaat (merkintä hidas) pääasiassa moottorijohtoihin eli ne kestävät suurempaa virtaa kauemmin ennen palamista. Moottoria ylikuormitettaessa se ottaa sähköverkosta enemmän tehoa kuin moottori tai johtimet voivat kestää, tapahtuu kuumenemista. Jos tämä kestää pitkään johtimien kuoret voivat sulaa ja lopulta johdot. Tätä estää läpörele, joka sulaa kuumentumisen myötä ja katkaisee virtapiirin.
  • Nykyään käytetään paljon johdonsuojakatkaisijoita ts. automaattisulakkeita uusissa asennuksissa.

Sulakkeen vaihtaminen[muokkaa]

  • Mieti ensin, miksi sulake on palanut? Ehkä johto on rikki jossain. Sulakkeet myös vanhenevat. Jos palaminen tapahtuu pian uudestaan tarkistetaan johtimet ja moottori.
  • Kansi kierretään auki vastapäivään, vedetään vanha sulake pois paikoiltaan, jos se ei tullut kannen mukana. Vaihdetaan palanut uuteen samanlaiseen ja kierretään kansi lujasti kiinni. Sulaketta ei korjata!

Sähkötarvikeliikkeitä[muokkaa]

  • Kunnostatko vanhaa rakennusta, mutta et halua käyttää ulkonäöltään uusia pistorasioita, katkaisijoita, jakorasioita, johtoa tms. http://www.rakennusapteekki.fi myy vanhoja ja vanhantyylisiä sähkötarvikkeita.
  • Renova -sarjasta löytyy sisätekniikalta moderneja, ulkoasultaan nostalgisia sähköasennuskalusteita. Löydät kuvat netistä http://www.schneider-electric.fi ja valitsemalla Strömfors - Sähköasennuskalusteet - Renova
  • Pavunruskeita, mustia tai toivomuksen värisiä sähköasennuskaapeleita tarjoaa esimerkiksi Kajote Oy. Heidän mainoksensa kaapeleista
  • Vanhanaikaista kangaspäällysteistä, punottua parijohtoa löytyy esimerkiksi http://www.ecu-sahko.fi

Kytkentöjä[muokkaa]

HUOM! NÄITÄ OHJEITA EI OLE SÄHKÖMIES KIRJOITTANUT!! Mutta niitä on käytetty onnistuneesti.

Maadoitus[muokkaa]

  • Keltavihreän ts. kevi suojamaadoitusjohtimen kytkentätarve riippuu siitä, tarvitseeko kyseisessä huonetilassa maadoittaa. Jos sokeripalaan tulee keltavihreä maadoitusjohdin, ja huoneen pistorasiat ovat maadoitetut eli rasiassa on metalliset ulokkeet, jotka osuvat kytkettävään pistokkeeseen, on valaisinkin ehdottomasti maadoitettava tuohon sokeripalan keltavihreään maadoitusjohtoon.
  • Jos taas huoneen pistorasiat ovat maadoittamattomat, eikä sokeripalallekaan maadoitusjohdinta tule, kyseinen huonetila lasketaan olosuhteiltaan vaarattomaksi, joten valaisintakaan ei tarvitse maadoittaa. Suojajohdin ts. KeVi kytketään sokeripalan tyhjään liittimeen. Tällä vältetään se, ettei irrallinen johdin pääse liikkumaan vaihe- tai nollajohtimeen kiinni.

Yleistä[muokkaa]

Lähde tuntematon

  • Vanhoissa taloissa missä on vain kaksi johtoa kytkentä tapahtuu seuraavasti:
Vanhat johdot:
Harmaa = 0 (nollajohdin, N)
Musta = 1 (vaihdejohdin ts. "kuuma karva")

Jos sokeripalalle tulee harmaa, musta ja punainen, kannattaa olla erityisen tarkkana, ja lienee parempi jättää homma sähköasentajan hoidettavaksi. Punaista johdinta nimittäin löytyy vanhoista asennuksista niin suojajohtimena kuin vaihejohtimenakin. Ja jos näiden kytkennässä tulee virhe, voi seurauksena olla hengenvaarallinen sähköisku!

Uudet johdot:
Sininen/vaaleansininen = 0 (nollajohdin eli N)
Ruskea/musta/musta valkoisella raidalla/valkoinen = 1 (vaihdejohdin)
Keltavihreä = maadoitus
  • Uuden ”2-pistokepaikkaisen” pistorasian ruuvien merkinnät:
    • N = nollajohdin
    • L = vaihejohdin (musta tähän)
    • Maadoitetun pistorasian maadoitusliittimiä merkataan useimmiten maadoituksen symbolilla.
    • X merkintää sähkökalusteissa käytetään useimmiten ketjutukseen tarkoitetuissa tyhjissä liittimissä. Siis jos rasia on maadoitetua mallia, nuo X liitännät saattavat olla maadoitusjohtoja varten ellei sitten vielä erikseen maadoituksen ruuveja löydy. Jos taas rasia on maadoittamaton, nuo X merkatut on läpimenevien johdinten jatkamista varten, jolloin niillä voi jatkaa maadoitusjohdinta, tai vaikka vaihejohdinta.


= Yleistä kiinteistöjen sähköistyksen perusteista[muokkaa]

lähde: Terenius / tiede.fi/keskustelut/

Nykyisistä väreistä: Yksinäinen vaihe on ruskea, L1 on ruskea, L2 musta ja L3 harmaa, nolla sininen ja suojamaa keltavihreä. Käytännössä perusperiaatteina on hyvä muistaa, että keltavihreää ei saisi käyttää mihinkään muuhun, jos jotain muuta käytetään suojamaana tulee se merkata keltavihreällä teipillä. Muiden kanssa voi tarpeen vaatiessa soveltaa, nolla olisi kuitenkin myös syytä merkata sinisellä teipillä, mikäli jotain muuta väriä sinisen asemasta johtimena käytettään.

Vaihejohtimessa on n.230 V potentiaali. 0- ja suojamaajohdin, mikäli sellaista on, ovat yhdistetty rakennuksen tai rakennuksien pääkeskuksessa PEN-kiskossa toisiinsa. PEN-kiskoon on myös kytketty rakennuksen maadoituselektrodi, jolla rakennus on liitetty luotettavasti maahan myös sähkönjakeluverkon vikatilanteiden varalta.

Vanhoissa asennuksissa pistorasioita tai muita laitteita on voitu nollata, liittämällä nolla ja suojamaa joko pistorasiassa tai lähimmässä jakorasiassa sekä kiinteästi kytkettyjen laitteiden omissa liittimissä toisiinsa. Nollausta ei kuitenkaan ole saanut eikä saa edelleenkään tehdä pistorasiaan kytkettävän laitteen omissa liittimissä tai jatkojohdossa, sillä kuten Norppa on hokenut, niin pistokkeen voi tosiaan tunkea pistorasiaan kumminpäin tahansa. Kytkennän ollessa pistorasiasta irrotettavissa olevan osan sisäpuolella, voisi laitteen kuoren näin tosiaan potentiaalinnollauksen asemasta vaiheistaa.

Nollauksen ongelmana on myös 0-johtimen irtoaminen nollauksen jälkeisellä osuudella, tällöin jännite kiertää verkossa olevan kuorman läpi nolla johtimeen ja jää sinne kellumaan, nollauksen kautta se myös johtuu nollauksen takan a olevien laitteiden runkoihin.

Kun käytetään erillistä suojamaajohdinta, ei edellä mainittuja vaaratilanteita esiinny kytkentöjen ollessa oikeita, nollan ja suojamaan erillisyys tuleekin tarkistaa uusissa asennuksissa eristysvastusmittauksella. Mittausta suoritettaessa nollajohtimen täytyy tietysti olla irtikytkettynä PEN-kiskosta.

0- ja suojamaajohdin ovat siis normaalisti kytkettynä toisiinsa ja niissä on suunnilleen sama potentiaali eli käytännössä 0 V. Kuitenkin virtapiirin ollessa suljettu, virta kulkee välissä olevan laitteen läpi ja vaihe- ja nolla-johtimen kautta. Suojamaajohtimessa ei taas kulje sama virta eikä virtaa ollenkaan ellei sitä joku suodatin, vikatilanteet tai laitteen eristyksen puutteet yms. sitä johda. Asia voidaan todeta joko pihtivirtamittarilla (tai virtamittarimittari sarjaan mitattavan piirin kanssa, mikä ei ole kovin käyttökelpoinen ratkaisu tähän tilanteeseen).

Vikavirtasuoja mittaa virtaeroa lähtevän vaihejohtimen ja palaavan nollajohtimen välillä. Mikäli mitattavassa ryhmässä on nollaus, ei eroa synny, ellei laitteeseen johdu kuoren kautta potentiaalia ympäristöstä, tällöin suoja laukeaa. Sen sijaan laitteen kuoreen voi siirtyä vaiheesta potentiaalia, jos se vain johtuu pois pelkästään nollauksen kautta. Suoja laukeaa virran alkaessa kiertää vaikka kuorta koskettavan ihmisen kautta muualle. Kuten Norppa kirjoitti, suoja ei tosiaan laukea, jos virta kiertää vain ihmisen läpi takaisin laitteeseen (esim. ihminen koskee vaiheeseen ja nollattuun kuoreen). Suoja laukeaa myös jos jompikumpi johtimista vahingoittuu tai muusta syystä virtaa alkaa kiertää myös piirin ulkopuolista reittiä. Käytettäessä erilisiä 0- ja suojamaajohtimia suoja laukeaa, edellisen syyn lisäksi, silloinkin laitteen kuoreen siirtyy vaiheesta potentiaalia, ja se johtuu pois suojamaajohtimen tai ympäristön kautta.

PS: älkää muuten kolmivaihe ryhmien kanssa irrotelko nollaa, niin että vaiheet ovat päällä ja kuormaa on kytkettynä, ellei kyseessä ole symmetristä kuormaa. Yksivaihe ryhmien kanssa nollaan vain johtuu potentiaali, tämä on pelkästään vaarallista. Useammat vaiheet taas yhdistyvät nolla kautta ja esim. kytketyt laitteet voivat yrittää toimia vaikka kahden vaiheen välissä sarjassa 400 V jännitteellä, kun kytkettyä kuormaa on vain kahdessa ryhmässä. :P


Lampun kytkentä, valon kytkentä[muokkaa]

Ruskea johto hehkulampun kantaan menevään johtoon.
  • Lamppua kytkettäessä on pidettävä mielessä ettei kytketä lampun metallista runkoa sähköiseksi ;-)

Kattokruunun kytkentä[muokkaa]

ruskea-musta, sininen-valkoinen, ruskea-musta

Valokytkin[muokkaa]

  • Kansi lähtee uusissa rasioissa irti yleensä kummaltakin puolen sivusta vääntäen. Sisällä on esimerkiksi kehys.
  • Kytkimen toiminta-asento on niin, että kun se on yläreunastaan painettuna alas, esimerkiksi valon pitää palaa.
  • Johtojen väärinpäin kytkeminen saattaa aiheuttaa vain sen että kytkin toimii, mutta toimii "väärinpäin.

Kolmivaihemoottori, voimavirta[muokkaa]

  • "Kolmivaihemoottori tarvitsee toimiakseen kolme vaihejohdinta ja suojamaan".

Pyörii väärään suuntaan[muokkaa]

  • Kun moottori kytketään, sirkkeli, vesipumppu, jauhomylly tms. saattaa käydä niin että kone pyörii, mutta se pyörii väärään suuntaan eikä sen tehokkuus tällöin ole sama kun se pyörii niin päin kuin sen on tarkoitettu. Esimerkiksi jauhomyllyn kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä että jauhoja kyllä jauhautuu, mutta montakertaa hitaammin.

Tällöin riittää yksinkertaisesti että selvitetään mitkä kytketyistä johdoista ovat vaihejohtoja, ja mikä maajohto. Maajohto TÄYTYY TIETÄÄ, koska sitä ei saa mennä irrottamaan. Sen voi periaatteessa erottaa väristä (nykyään keltavihreä), JOS JOHTIMET ON KYTKETTY OIKEIN myös kaapelin toisessa päässä. On parasta kuitenkin AINA kokeilla lisäksi sähkökynällä mitkä johtimet ovat jännitteellisiä eli vaihejohtoja. Suunnan vaihdos tehdään muuttamalla minkä tahansa kahden vaihejohdon paikkaa keskenään kytkennässä. Vaihtoehtoja on siis kolme vaihejohtoa. Eikä siis milloinkaan kyseessä ole maajohdon vaihto. Ota vaihdoksen ajaksi sulakkeet pois tai kytke päävirta pois päältä.

Aurinkopaneeli[muokkaa]

  • 1- ja monikiteinen pii parempi kuin amorfinen eli ohutkalvoinen pii.
  • Sarjana paneelit lisää tehoa.
  • Akku. 115-180 Ah. Kulutus- ja paikallisakkukäyttöön suunnitellut.
    • Vanha akku yhdessä paremman kanssa tuhoaa paremman akun.
  • Ohjausyksikkö.
  • Akkuvahti.
  • Invertteri eli vaihtosuuntaaja.
  • Lataussäädin. suojelee akkua ylilataukselta ja syväpurkaukselta.
  • Suurin paneeliteho esim. 320W (20A). Kertoo kuormitusvirran, latausvirran, akun varaustilan.
  • Johtimet. Puhutaan esim. paksuista johdinpinnoista. Asennusjohto AJM 2x2,5 mm2. Akkukaapeli 2x6 mm2.
  • Pistorasia 12 V, pistotulppa 12 V, automaattisulale 25 A.

Led[muokkaa]

  • Energiankulutus 1W/lamppu. Kanta GU 5,3, halkaisija 50 mm. Väri esim. valkoinen.
  • LED:it tarvitsevat aina etuvastuksen rajoittamaan virtaa.
  • Älä kytke LED:jä rinnakkain ilman, että jokaisella on oma etuvastus.
  • Etuvastusarvoja valkoiselle LED:ille eri käyttöjännitteillä. 5V = 82 ohm, 9V = 330 ohm, 12V = 470 ohm, 14V (auto) = 560 ohm, 24V = 1.2 kohm/1W tai isompi, 28V (auto) = 1.5 kohm/1W tai isompi.

Sähköliesi[muokkaa]

  • Iso sähköliesi liitetään kaikkiin kolmeen vaihejohtimeen ja nollajohtimeen.

- -Kuinka sähköliesi liitetään vanhalla värijärjestelmällä? -piuhoja on viisi. -vaiheiden värit ovat:Keltainen L1 Vihreä L2 Violetti L3 Harmaa N -N ja Laitteen suojamaa KeVi kytketään yhteen rasiassa -(olenko oikeassa?) - -Uusi järjestelmä on Ruskea L1 Musta L2 Harmaa L3 Sininen N Ke-vi Suojamaa - -Nykyään on käytössä kaksivaihe liesiä esim rosenlew keraaminen taso,silloin käyttöön vain L1 ja L2 .Esim.Kiertoilmauunin saakin kätevästi kytkettyä tason alapuolelle eri sulakkeen taakse,eli vapaa L3 tulee käyttöön. - -Usein asennusohjeissä neuvotaan käyttämään lieden/tason ja kytkentärasian välillä lämmönkestävää kaapelia esin H05BB-F Tmax 90 C .Käytännössä kuitenkin on toisin.Tuo lämpökaapeli on kohtuuttoman kallista ja esim.saunan kiuasta kytkettäessä puolustaa paikkansa. Mutta lieden kytkentään käytetään aivan tavallista 5x2.5 kumikaapelia. - -toivoisin palautetta

Puhelin[muokkaa]

  • 5-parinen mhs kaapeli kytketään sininen puhelinpistorasian liittimeen 1 ja valkoinen sinivalkoinen liittimeen 2. Toimii myös toisinpäin.
  • 3-kertasessa mhs kaapelissa värinä on sininen ja oranssi mitkä yleensä kytketään.
  • Yleismittarilla DC -valinnalla 50-75 volttia.

Sähkömoottori[muokkaa]

  • Muuttaa sähköenergiaa mekaaniseksi energiaksi. Tasa- ja vaihtovirta.
  • Kolmio tai tähti tarkoittaa 3-vaihekäämityksen kytkentätapaa. Käytössä on oikosulkumoottoreita. Pienemmät kytketään suoraan verkkoon. Suuremmat käyttämällä esim. tähtikolmiokytkintä, ensin käännetään tähteen kunnes moottori saavuttaa täyden pyörimisnopeuden (kuulee) ja sitten käännetään kolmioon. Moottoria ei saa jättää tähtiasentoon. Sammutus kääntämällä suoraan nolla-asentoon.
  • Pidä moottori puhtaana pölystä. Huolehdi ilmanvaihdosta. Älä sulje laatikkoon.
  • Laakerin kuntoa voidaan kuunnella painamalla kepin toista päätä korvaa ja toista laakeripesää vasten. Hiljainen surina on toimiva. Yli 60 asteen lämpenevä laakeri on tarkistettava.

- -Jos moottori pyörii väärinpäin..tarkista että vaiheet L1 L2 L3 N on kytketty oikein. Liittimessä on merkitty yleensä vaiheiden paikat. Johtojen värit ovat L1 Ruskea L2 Musta L3 Harmaa tai valkoinen N sininen Pe Kelta-vihreä

Sähköpaimen[muokkaa]

  • Impulssikoje eli jännite tulee sykäyksittäin.
  • Huolehdittava ettei lanka pääse milloinkaan tekemisiin vahvavirtaverkon kanssa. Eli lanka ei kulje tällaisen verkon ali, joka pudotessaan aiheuttaisi vaaratilanteen. Eikä kiinnitetä tällaisen pylvääseen.
    • Jos kuitenkin vahvavirtaverkon ali on vedettävä lanka, tehdään puinen A-pukki aitalangan päälle 3-4 m matkalle. Risteäminen tehdään kohtisuoraan.
  • Jos paimenessa on heilurin karkaisukärjet, ne on puhdistettava aika ajoin hienolla viilalla tai smirgelipaperilla. Käämitysten tulee olla kuivat.
  • Aidan eristäjien tulee olla ehjät ja kosketuksia maahan ei saa tapahtua.

Linkkejä[muokkaa]