Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Kangaspuut
Osat ja käytön perusteet[muokkaa]
Loimi ja kude[muokkaa]
Kutoessa olen huomannut, että puuvilla ja pellavalangat toimivat parhaiten, mahdollisesti myös hamppulanka. Kovin "haituvaiset" villa- ja akryllilangat ainakin takertuvat toisiinsa helposti, eikä ole helppoa saada viriöitä auki.
Tiuhta estää loimilankojen sotkeutumisen keskenään. Tiuhtalla tarkoitetaan kohtaa jossa langat menevät ristiin. Loimi yleensä tehdään kahdeksikoksi.
Viriö[muokkaa]
Viriö on vuorotellen painuvien ja nousevien loimilankojen väliin syntyvä tila, johon kude pujotetaan. Viriön vaihtelu lukitsee kuteen paikoilleen ja määrittää kankaan rakenteen. Viriön muodostamiseen on useita tekniikoita:
- poimiminen (kutoja painaa sukkulan halutun viriön mukaisesti yksitellen kunkin loimilangan ylitse tai alitse)
- kiinteä pirta tai viriökapula (kutoja avaa viriön kerralla painamalla/nostamalla pirtaa tai kiertämällä kapulaa, jonka lovien kautta kaikki loimilangat kulkevat)
- perinteinen niisintä (kutoja hallitsee useampia niisivarsia, joista roikkuvien niisilankojen silmien kautta loimilangat kulkevat)
- jacquard-niisintä (loimilangat kulkevat niisilankojen kautta, ja reikäkorttilaitetta muistuttava mekanismi hallitsee kutakin niisilankaa erikseen).
Sukkula[muokkaa]
Sukkulan tehtävä on kuljettaa kude viriön läpi. Se voi olla vain päistään lovettu puulasta tai monimutkainen laite, joka mahdollistaa hurjan kudontavauhdin. Kuvakudossukkula voi olla päästään kaareva ja suippo, jolloin sillä on näppärämpi poimia loimilankoja.
Kudontalaitteet[muokkaa]
Kudontakehikko[muokkaa]
Yksinkertaisimmillaan kudonta tapahtuu kiinteään kehikkoon, johon loimi luodaan yhdellä langalla laidalta toiselle. Näin on muinaisajoista alkaen valmistettu etenkin arvokkaita solmittuja mattoja ja kuvakudoksia. Kankaan maksimikoko rajoittuu kehikon äärimittoihin, joskin valmistuneita kappaleita voi ommella toisistaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Nykyaikana harrastajat ovat valmistaneet esimerkiksi neliön, kolmion ja viisikulmion muotoisia kehikoita, joilla valmistavat samaloimisia kangastilkkuja, jotka sitten käytetään virkattujen neliöiden tapaan. Kehikkokudonnalla voi valmistaa jopa istuvakuosisia vaatteita, jos tekee kaavan kappaleita vastaavat muotit.
- Etuja
- Kudontalaite erittäin pieni ja kevyt, jonka voi ottaa mukaan.
- Erittäin halpa hankkia, halpa ja yksinkertainen valmistaa.
- Varsin vapaa työasento.
- Voi parannella tavanomaisempaa kudontaa varten eri tavoin, esim:
- jatkuva loimi: kiinnitä kehikko esim. sivupöydälle, luo loimi ylipitkäksi ja anna päiden roikkua takareunan yli silmukoituna ja sopivasti painotettuina nippuina
- viriön toisto: käytä viriökapulaa, viriöpirtaa (kuten pirtanauhan teossa) tai niisi haluamasi määrä viriöitä ohuille rimoille, jotka saavat levätä loimen päällä
- säädettävä seisontatuki.
- Haittoja
- Kudonnaiset jäävät pieniksi.
- Kaikista laitteista hitain työskentely.
Pystykangaspuut[muokkaa]
Pystykangaspuut on kiinteästi pystyasennossa seisova kookas kudontakehikko. Se on tunnettu esihistoriasta alkaen kautta maailman lukuisissa kulttuuripiireissä. Usein pystypuut on ollut kiinteä osa asumusta, ja sen pääpaalut on juntattu maahan. Tukevan perusrakenteen ansiosta pystypuihin voi valmistaa jos jonkinlaisia apulaitteita esimerkiksi viriöntoistoa varten. Loimi kiinnittyy alapuomiin, kulkee yläpuomin yli, ja palmikoidaan silmukoiden useammaksi nipuksi. Loimi pingottuu nippuihin kiinnitettävillä painoilla.
- Etuja
- Vie varsin vähän tilaa.
- Kapeita töitä voi valmistaa rinnakkain useampia toisistaan riippumatta.
- Sopii myös verkonkudontaan.
- Haittoja
- Isokokoinen, vaatii painavaa jalustaa tai kiinnitystä alustaansa.
- Työskentely vaatii kumartelua ja seisomista.
Vyökangaspuut[muokkaa]
Englanniksi Backstrap loom, body-tension loom. Loimen takapää sidotaan johonkin lujaan ja pingottuu poikkipuuhun (rintapuu), joka kiinnittyy kutojan lanteilla kulkevaan leveään vyöhön. Vyöpuilla työskennellään maassa/lattialla istuen, jolloin kutojan asento on tukevin ja loimen pitäminen kireänä hoituu pelkällä elopainolla. Työn edetessä valmistunut kangas kiedotaan rintapuun ympärille ja kutoja vaihtaa istumasijaansa.
Valmistaminen onnistuu muutamasta puurimasta ja vyöstä/nyöreistä. Itse valmistin vyökangaspuut askartelurimoista, grillivarrastikuista (niisin toista viriötä varten tällaiseen langalla) ja vanhoista kengännauhoista.
- Etuja
- Vie hyvin vähän tilaa säilytyksessä.
- Hyvin edullinen ja yksinkertainen valmistaa.
- Haittoja
- Työasento vaatii jonkin verran notkeutta ja tottumusta.
- Kuvia
- Rakennekuva
- Mayojen vyökangaspuut - rakenne
- Guatemalan vyökangaspuut (rakennepiirrustus + teksti)
- Ohjeita
- Videoita
- http://www.youtube.com/watch?v=lLMt9g98VgU&feature=related
- Backstrap weaving
- Backstrap weaving lesson
- Backstrap Basics 1: Narrow Warp
- Backstrap Basics 2: Wide Warp, Heddle
- Backstrap Basics 3: Wide Warp, Opening Sheds
- Backstrap Basics 4: Wide Warp
Pöytäkangaspuut[muokkaa]
Pöytäkangaspuut sopivat pienen kokonsa puolesta hyvin kudontaan vyökangaspuiden sijaan.
- Edut
- vievät melko vähän tilaa
- voivat olla lähes yhtä monipuoliset kuin täysikokoiset kangaspuut
- Haitat
- pienestä koostaan huolimatta varsin hintava hankinta
- käytettyjä pöytäpuita ostaessaan voi asiaa tarkemmin tuntematon päätyä ostamaan enemmän tai vähemmän käyttökelvottomat lelu/koristepuut.
- Myyjiä
- suomalainen pöytäkangaspuiden myyjä!
- suomalainen Ashfordin pöytäkangaspuiden jälleenmyyjä.
- Wollinchen (Saksa)
- täältä saa ostettua rukkeja, värttinöitä sekä 50cm leveän kompaktin pöytäkangaspuun.
Katso myös[muokkaa]
Linkit[muokkaa]
- http://www.cd3wd.com/cd3wd_40/vita/handloom/en/handloom.htm
- http://www.kaspaikka.fi/sk/sanat/englanti.txt (tekstiilisanasto!)
- http://www.faculty.de.gcsu.edu/~dvess/ids/fap/weav.html (kudonnan historia!)