Hirrenveistäjien tupa
Wikikko - koko kansan taitopankki
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustaa
Usein kysytään, miten hirsirakennus rakennetaan ja paljonko se maksaa. Tällä sivulla voit seurata kuinka tämä kaikki tapahtuu ja etenee aikajärjestyksessä. Kysymyksiä voit esittää tähän sivuun liittyvän Keskustelu-sivun kautta (välilehti yllä). Sivuilla on linkkejä Wikikon hirrenveistosivuston sivuihin. Kyseiseen tietoon pääsee myös vasemman laidan valikosta kohdasta Hirrenveisto.
[muokkaa] Idea
Tulevan hirrenveistokentän laitaan tarvitaan hirrenveistäjille tauko- ja yöpymistupa. Lisäksi rakennus on yhteisön kokoontumispaikka ja tilapäinen majoitustila.
[muokkaa] Kustannukset
[muokkaa] Hirsien hankinta
- Puun hinta on puun myyjän ja ostajan välinen kauppa, tässä tapauksessa pohjahinta olisi www.mhy.fi sivuilta ja siihen lisättynä myyjän haluama lisä ja alv 22%. Nyt kyseessä on tilan oma rakennus.
- Mäntypuut kaadettiin, karsittiin ja pätkittiin itse, Aikaa kului noin 20 tuntia rauhallisesti tehden. Lisäksi apuna oli oksien kasaan kerääjiä.
- Traktorilla tehtiin puiden keräys, juonto metsästä suoraan veistopaikalle noin 250 metrin matka. Traktorikuskille maksettiin tästä noin 10 tunnin työstä. Lisäksi traktori kulutti dieseliä.
- Puuta kaadettiin noin 27 kuutiota.
- Puiden kaatamiseen käytettiin 98E -bensaa, 2-tahti öljyä ja teräketjuöljyä. Kaatamiseen ja karsimiseen kului noin 7 litraa bensaa.
- Veistämiseen liittyvät välinekulut. Hankittu etukäteen, mutta pyöreästi tässä käytettävien välineiden hinta on 2 000-3 000 euroa.
- Fyysisestä työstä johtuva normaalista lisääntynyt ruoantarve,
- Automatkat metsäsavotalle ja hirrenveistopaikalle 60 km yhteensä edes takaisin. Ajoa tullut pyöreästi parikymmentä kertaa eli 1200 km eli rapiat 120 euroa.
[muokkaa] Veistäminen
Veistämiseen käytettiin 98E -bensaa, 2-tahti öljyä ja teräketjuöljyä. Veistämiseen kului X litraa bensaa ja noin 15 litraa teräketjuöljyä. Veistämiseen kului aikaa X tuntia.
[muokkaa] Sydänkuut 2009
[muokkaa] Paperityöt
[muokkaa] Piirustukset
- Alustavat piirustukset tehtiin TurboCAD Mac Deluxe 4.0 -ohjelmalla ja lopulliset CADS-ohjelmalla.
- Rakentamishanketta valvomaan ja piirtämään hankittiin pääsuunnittelija.
- Rakennusluvat
- Kyseessä on työtilarakennus, jota ei koske yhtä väkevät määräykset kuin asuinrakennusta.
- Kaupungin tekniseltä virastolta hankitaan kartat pääsuunnittelijalle lupahakemusta varten.
- Lupaprosessissa toimitettiin piirustukset, hakemukset, tehtiin naapurikuulemiset ja lupa saatiin. Rakennukseen ei tule juoksevaa vettä eikä viemäri, joten tämä puoli hoitui selvityksellä.
[muokkaa] Puumäärän laskenta
- Laskettiin tarvittavat puumäärät piirustuksista kullekin seinälle, sekä katto- ja lattiarakenteet. Apuna käytettiin puunhankintalistaa ja tilavuuslistaa. Tuloksena on lista montako hirttä tarvitaan minkä pituisia ja paksuisia.
- Pyöröhirren minimilatvaläpimitaksi päätettiin 220 mm ja varauksen minimileveydeksi 100 mm. Tämä täyttää pyöröhirrelle asetetun vaatimuksen 2009 myös asuinrakennuskäytössä.
- Lyhyimmät seinähirret ovat 5,3 m ja pisimmät 8,3 metriä, mukaan otettiin muutama 8,6 m ja 10 metrinen. Yhteensä puita on 70 kpl ja 473 metriä.
[muokkaa] Puunmyyjän löytäminen
Tuvan rakennuspaikan mailta omaan rakennuskäyttöön. Puun hankinta.
[muokkaa] Puiden katsominen
Puita käydään katsomassa paikan päällä ja toteamassa niiden laatu. Puut ovat tiheäsyistä mäntyä, joka on kasvanut hiukan kosteammalla alueella kuin kuiva kangas. Osa puusta on sisäosastaan punaista. Puiksi valitaan tulevalta tieuralta puita, jotka ovat myös lenkoja ja jopa kahteen suuntaan. Tämä tulee antamaan rakennukselle omanlaisen ilmeen, mutta itse veistotyö tulee olemaan haastavaa. Normaalisti rakennus on helpompi veistää kun käytetään tyviosan jälkeisiä nk. välitukkeja.
[muokkaa] Puiden kaataminen
Puut kaadetaan 2. sydänkuulla ennen uutta kuuta. Metsästä valikoidaan myös muutamia erikoispuita kuten kurkihirsi kuusesta. Jälkeen ei jätetty avohakkuuta, vaan puita poimittiin niin että kasvu jatkuu ja metsä säilyy.
[muokkaa] Puiden kuljetus veistopaikalle
- Korkeammalla oleva niitty, josta lumilingolla aurattiin lumi sivuun.
- Puut kuljetetaan traktorilla väliaikaiselle veistopaikalle, joka on noin 250 metrin päässä puiden ottopaikalta. Puut sijoitetaan kahteen taapeliin korkeammalle ylärinteeseen, lyhyet ja pitkät hirret, niin että ne voidaan kuoria suoraan teloilta sopivalta kuorintakorkeudelta ja vierittää teloille alarinteeseen niin että jokaiseen hirteen päästään käsiksi tarpeen mukaan. Hirret sijaitsevat aivan veistopaikan vieressä.
[muokkaa] Maahtokuu 2009
[muokkaa] Tukkien latvaläpimittojen laskeminen
Tukit numeroitiin kukin omalla järjestysnumerollaan kumpaankin hirren päähän ja niistä mitattiin kuoren alta latvaläpimitta ja tyviläpimitta, jotka siirrettiin hirsilista-ohjelmaan.
[muokkaa] Hankikuu 2009
[muokkaa] Kaulavahvuuksien laskenta
Rakennus veistetään nk. satulanurkalla. Nurkkiin tehtävien hirsisalvosten "kaulavahvuudet" laskettiin käyttämällä apuna hirsilistaa, johon aiemmin oli kerätty kentältä jokaisen hirren paksuus tyvestä ja latvasta. Tarkemmat ohjeet ovat sivulla Hirren valinta. Käytetyn laskentaohjelman voi ladata englanninkielisenä tästä. Tiivistettynä hyväksy makrojen käyttö, Butt1=tyvi1, Tip1=latva1 jne. ja paina lopuksi keskellä olevaa painiketta! Ohjelma laskee, hirren valinta -sivulla olleisiin peruskaavoihin verrattuna monipuolisemmin. Veistoon otetaan käyttöön jotkut arvot viiden parhaan joukosta. Ohjelmalla laskettiin arvot myös uudestaan noin puolivälissä veistotyötä.
[muokkaa] Kyntökuu 2009
[muokkaa] Tukkien kuoriminen
Kuoriminen suoritetaan ennen veistoa kyntökuussa, ennenkuin hyönteiset alkavat kaivertaa kolojaan puuhun. Näin myös veistotyön suhteen ei tarvitse kiirehtiä. Puut vieritetään sopivalla korkeudella olevan taapelin reunalle. Korkeus on määritelty niin että selkä ei väsy moottorisahaan liitetyllä Vuolu-Kallella kuorittaessa ainakaan liikaa. Yhden tukin käsittelyyn menee noin 30-45 minuuttia, koska käytettävä materiaali on pitkälti myös paksukaarnaisia tyvitykkeja. Puista lyödään kirveellä mahdolliset liian pitkät oksatapit ennen kuorimista lyhyemmiksi. Puut kuorittiin toisen ensin työntäessä ne petkeleellä puhtaaksi paksuimmista tyvikaarnoista ja toisen samanaikaisesti kuoriessa ne puhtaisi Vuolu-Kallella. Kuorimisen tehostamiseksi pyrittiin kuorimaan useita tukkeja samanaikaisesti, jolloin Vuolu-Kalle oli koko ajan liikkeessä ja hirsien kääntämisiä suoritettiin näin samanaikaisesti. Lisätietoa sivulta Hirren kuoriminen. Puut kannattaa nostaa kuorittuina korkeammalle maasta, että ne eivät ruohikon kosteudessa ala sinistymään.
[muokkaa] Väliaikaisten perustusten tekeminen
- Koivusta sahattiin sopivan korkuisia pöllejä, jotka vaaituskojeella asetettiin vaakatasoon. Viimeinen tasaus tehtiin moottorisahalla sopivan kokoinen kiekko pois sahaamalla. Jokaiseen nurkkaan tuli yksi pölli.
- Pöllit asetettiin oikeisiin kohtiin tekemällä laudoista rakennuksen seinähirsien keskiläpimittojen mukainen neliökehikko. Kehikko asetettiin ristimittaan pöllien keskipisteeseen.
[muokkaa] Kesanto- ja heinäkuu 2009
[muokkaa] Ensimmäinen hirsikerros
Ensimmäiset hirret veistettiin paikoilleen kesantokuussa.
[muokkaa] Veistäminen
- Veistämistä jatkettiin kesantokuussa ja hiukan heinäkuussa silloin tällöin, jolloin on saavutettu noin 1,5 metrin korkeus. Veistämistä ovat olleet tekemässä niin ammattiveistäjät kuin ensikertalaiset ulkomaita myöten. Kyseessä on harjoituskehikko, jolla opetetaan hirrenveistoa ja siinä on mahdollisuus oppia tekemisen kautta nykyaikaista käsinveistoa moottorisahalla ja pelkästään kirveellä mieltymyksen mukaan. Kumpaakin tapaa käytettiin, oli päiviä, jolloin vain kirves heilui ja päiviä jolloin saha soi. Veistovirheet sallitaan ja ne kuitatataan omiksi omalla signeerauksella virheen vieressä jälkipolville. ;-)
- Hirret veistetään n. 8 mm alivarauksella, eli ne veistovaiheessa jäävät salvosten varaan ja varauksesta noin 8 mm auki. Heinäkuussa jo vaikuttaa että varaukset ovat painuneet umpeen. Hankikuulla 2010 kaikki varaukset olivat painuneet kiinni, vaikka rakennus on vielä kahdessa osassa.
- Rakennus veistetään ilman ovi- ja ikkuna aukkoja vajaan 2 metrin korkeuteen, jonka jälkeen ylin hirsikerta siirretään rakennuksen viereen uusille väliaikaisille perustuksille ja rakennuksen yläosa veistetään siinä. Hirsien asettaminen samoihin korkeusasemiin osoittautui hiukan matemaattiseksi, mutta roomalaisen arkkitehtiopiskelijan näppäryys auttoi! Näin vältytään telineiden tekemiseltä ja lisätään työturvallisuutta työskennellessä maalta. Ovi- ja ikkuna-aukot tehdään rakennukseen vasta sen pystytysvaiheessa.
- 8,3 metriä painavat hirret liikkuvat ainoastaan konevoimalla. Nostamiseen käytetään traktorin etukuormaajaa, jossa on lantatalikko. Hirsiä päästää asettamaan traktorilla kehikolle kahdesta suunnasta.
- Veistämisessä käytetään moottorisahaa ja käsityökaluja. Varauksen pohjat viimeistellään kirveellä loiviksi.
- Kokonaisuudessaan kerroksia on veistettävänä tasakertaan noin 13.
[muokkaa] Elokuu 2009
6. kerros nostettiin alas veistetyn kehikon viereen ja veistämistä jatkettiin siitä. 21. päivä veistetään 9. kerrosta.
[muokkaa] Syyskuu 2009
12. syyskuuta rakennus on tältä osin valmis. Veistotyö lopetettiin kun sisäkattorakenteet olivat valmiina ja enää rakennuksesta puuttuu päätykolmiot, kurkihirsi ja lattiavasat. Veistotyö eteni Italialaisen oppilaan lähdettyä hissukseen ja katkonaisesti silloin tällöin. Viimeisen päivän kolme viimeisintä hirttä sisälsi yhteensä yhdeksän salvosta. Myös korkeutta oli sen verran että piirtäminen oli suoritettava tikkailta.
Hirsikehikot jätettiin talvea vasten peittämättä harmaantumaan sekä ulko- että sisäpuolelta ja talven aikana niihin ei millään tavoin koskettu. Yhteenvetona voidaan sanoa että pyöreästi 97 % hirsistä meni kertapudotuksella paikoilleen eli ne nostettiin kertaalleen seinälle piirtämistä varten, laskettiin alas veistämistä varten ja laitettiin paikoilleen. Näin pitkillä seinillä ja vain neljällä satulasalvoksella päiväveistovauhti oli keskimäärin 20 metriä, mikä ei sisällä hirsien kuorimista, eikä opetukseen käytettyä aikaa. Työn ohessa nautiskeltiin kesästä, uitiin, syötiin ja otettiin nokosia niityllä.
Syyskuussa aloitettiin myös varsinaisen rakennuksen sijaintipaikan pohjatöiden tekeminen. Rakennus päätettiin kaikesta huolimatta perustaa savipohjalle, mikä tulee tarkoittamaan sekä valtavasti työtä, että epävarmuustekijän sen suhteen kuinka vakaasti perustukset tulevat jatkossa pysymään paikallaan. Syksyn sateet kaivuutöiden ohella kastelivat paikkaa ja pohjan tasaus, salaojaputkien asennus eivät olleet kaikkein kevyintä työtä savisessa maassa. Pohjalle peitettiin EPS-levyillä. Ympäristöstä kerättiin isoja luonnonkiviä, joista tehdään nurkkapilarit ja niiden väliin kullekin seinälle yksi pilari. Lisäksi uunin ja savuhormin perusta tehdään kiviperustukselle.
[muokkaa] Hankikuu 2010
Hirret ovat talvehtineet mainiosti. Alivaraukset olivat painuneet kiinni ja pinta harmaantunut sekä sisä- että ulkopinnalta tasaisemmaksi. Harmaa se kuitenkaan vielä ei ole. Kehikko odottaa nyt siirtoa varsinaiselle pystytyspaikalle, jonka pohjatyöt on tehtävä ensin.
