Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Väestönsuoja ja suojautuminen ja Urho Kekkosen kansallispuisto: Erot sivujen välillä

Wikikko - kansan taitopankkista
(Sivujen välinen eroavaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset)
byrokraatit, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät
2 675 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
== Johdanto ==
== Johdanto ==


== Muita sivuja ==
== Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin 2024 (XXX km) ==
: [[Väestönsuojelu]]
: [[Väestönsuojelu ja Geneven sopimukset]]
: [[Väestönsuojelusanasto ja käsitteet]]
: [[Väestönsuojan laitteisto]]
: [[Varautuminen]]


=== Linkkejä ===
MUOKATAAN 3.–5.7.2024
* [https://www.hel.fi/turva/fi/varautuminen/vaestonsuojat Helsinki-turva]
* [https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?service_node=1083%2C1086%2C1084&p=1 Helsingin väesönsuojat]
* [https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2020/01/VSS_vuosihuolto.pdf Väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirja] sisältää ohjeita väestönsuojan ja sen laitteiden huollosta!


: [https://upl.fi/turvallisuuden-edistaminen/vaestonsuoja Uudenmaan Pelastusliitto: Väestönsuojat]
: Seitsemän yötä, erävaellus yksin 22.–29.6.2024. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Ei sovi aloittelijoille. Maasto kivisiä ja juurakkoisia polkuja, pitkospuita ja polutonta tunturikangasta. Päivämatkat noin 30 km, joten vaellus on enemmän kävelyluontoinen ja edellyttää noin 8–10 tunnin kävelypäiviä. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä ja sen yhteydessä nautittavasta lapin tunnelmasta. Keskinopeus on 3–4 km/t. Korvatunturilla käynti edellyttää ennakkoon haettua rajavyöhykelupaa.  
:: [https://www.youtube.com/watch?v=RQYbaBGinc4 Väestönsuojan käyttöönotto (video)]
::: [https://upl.fi/wp-content/uploads/2022/05/Tsekkilista-valmis-1.pdf Tarkistuslista]
::: [https://upl.fi/wp-content/uploads/2022/05/Ohjeet-vaestonsuojaan-tulijalle.pdf Ohjeet väestönsuojaan tulijalle]
:: [https://www.youtube.com/watch?v=K_FXk68cBTM Väestönsuojat ja vuosihuolto (video)]
:: [https://www.youtube.com/watch?v=rhTurT7q7r4 Väestönsuojat ja tiiveyskoe (video)]
:: [https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2022/03/Vaestonsuojan-huolto-ja-kaytto.pdf Väestönsuojan huolto ja käyttö]


== Väestönsuoja ==
Erävaellus kesäkuun aurinkoisena viikkona Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin. Reittiin sisältyy myös nähtävyydet kuten Rauhanpaalu, Pirunportti, Paratiisikuru ja Kiilopään huippu. Matkalla kuljettiin autiotupien kautta puiston eteläpuolta Korvatunturille ja sieltä samaa reittiä takaisin ja Hammaskurun autiotuvalta noustiin puiston keskiosaan, josta lenkin kautta palattiin Kiilopäälle. Aikataulu on tiukka ja edellyttää määrätietoista vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän päiviä lisää. Yksi päivä voisi olla esimerkiksi Sokostilla käyntiin Luirojärveltä.  
[[Tiedosto:Picture 1.jpg|200px|thumb|right|Suojaoven edessä on väestönsuojelun kansainvälinen tunnus, sininen kolmio oranssilla pohjalla.]]
''“Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä (pelastuslaki 379/2011 74 §)."'' Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Väestönsuojelulla tarkoitetaan aseellisen selkkauksen aikaista toimintaa, jonka tarkoituksena on siviiliväestön suojelu hyökkäyksen vaaroilta ja auttaminen selviytymään hyökkäyksen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Väestönsuoja on ensisijaisesti sodan ja siihen verrattavien poikkeusolojen, uhkien, varalle.
* Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja lähes 4,8 miljoonaa suojapaikkaa (2023). Vuosina 2017–2021 rakennettiin n. 800 suojaa vuodessa. Keskikoko on 100 henkilöä. Väestönsuojien kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa ja 900 000 suojapaikkaa. Helsingissä suojapaikkoja on 34 % enemmän kuin väestöä. Helsingin kaupunki omistaa noin 50 väestönsuojaa, noin 200 000 suojapaikkaa. Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin. Nykyaikainen suoja suojaa käyttökuntoon laitettuna tavanomaisten aseiden sirpale-, paine- ja polttovaikutukselta (polttotaisteluaine), rakennussortumilta, tulipaloilta, ydinaseiden ionisoivalta säteilyltä (radioaktiivinen säteily), kemialliselta ja biologiselta aseelta (myrkylliset kaasut) sekä radioaktiiviselta ja muulta pölyltä ja säteileviltä hiukkasilta. Väärin käytettynä suoja voi surmata käyttäjänsä.
: [https://valtioneuvosto.fi/-//1410869/suomessa-on-vaestonsuojapaikkoja-noin-4-8-miljoonalle-ihmiselle Suomessa on väestönsuojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle]


[[Tiedosto:Picture 2.jpg]]
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 2.png]]


=== 1. pv Kiilopää - Suomunruoktu ===
Matka Kiilopäältä Suomunruoktun autiotuvalle käy helppoa uraa seuraten avotuntureita pitkin Niilanpään tulipaikan ja Suomunlatvan tulipaikan ohitse. Tämän osuuden voi taittaa esimerkiksi illan päätteeksi muutamassa tunnissa. Juuri ennen autiotupaa on pieni joki, jonka yli pääsee kahlaten tai jopa kivien päältä toiselle kuivin kengin.


* Suojaa väestöä fyysisesti vahingoittavilta asioilta tehokkaammin kuin ensisijaiseen asuinrakennuksen sisätilaan suojautuminen. Voidaan rakentaa kallion sisään tai teräsbetonista. Määräykset tulevat pelastuslaista ja pelastustoimiasetuksesta. Suojia on esimerkiksi kalliosuoja, talosuoja, laitesuoja ja toiminnallinen suoja. Ilmahälytyssuoja. Pelastuslaki velvoittaa rakentamaan suojan rakennukseen, jossa asutaan tai oleskellaan pysyvästi JA jonka kerrosala on vähintään 1 200 m2. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten raja-arvo on 1 500 m2. Sisältää poikkeuksia. Rakentamisvelvollisuudesta määrää pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus väestönsuojista (409/2011). Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrää rakennusrasitteesta.  
=== 2. pv Suomunruoktu - Tuiskukuru - Luirojärvi - Hammaskuru ===
* '''Yleinen väestönsuoja''' on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole koti- tai työpaikan suojapaikkaa tai he oleskelevat tilapäisesti kohteessa, jossa muuta suojaa ei ole. Yleensä peruskallioon rakennettu kalliosuoja. Esimerkiksi osa metroasemista. Sireenien soidessa kansalaisen ei siis tarvitse välttämättä hakeutua “omaan” suojaansa, vaan hän voi käyttää yleistä suojaa. Yleissuojien rakentaminen lopetettiin 1.7.2011. Suojelukohteen kunnan rakennuttama väestönsuoja. Yleissuojien rakennuspäätökseen ovat vaikuttaneet alueen väestönmäärä, esimerkiksi tiheästi asuttu kerrostaloalue vs. omakotitaloalue. Suojat voivat olla myös samaan aikaan yleisiä suojia ja yhteisiä suojia, kuten esimerkiksi Merihaan kallioväestönsuoja.
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 3.jpeg]]
* '''Yhteisväestönsuoja''' tarkoittaa useamman kiinteistön; taloyhtiön, yrityksen, laitoksen tai viraston rasitesopimuksen mukaista yhteistä suojaa niiden henkilöstölle. Suojapaikat jaetaan osapuolten rakennuslupien mukaisesti. Yhteissuojan rakentamisen ja ylläpidon maksavat kyseiset tahot. Pelastuslaista. 
: N 68° 12' 37,59" E 27° 44' 20,262" (DMS). Google Maps: 68°12'37.59"N 27°44'20.262"E 
* '''Yhteinen väestönsuoja''' tarkoittaa usealle eri lähekkäin sijaitsevalle rakennukselle rakennettua suojaa.  
Suomunruoktun autiotuvalta vähän matkan päässä on metsän ympäröimä kauniisti soliseva joki, jonka yli pääsee puusiltaa pitkin. Reitti Tuiskukurun autiotuvalle kulkee Mukkavaaran lounaispuolelta nousten Vintilätunturin eteläpuolelle ja siitä itään. Tuiskukurulla sopii pitää lounastauko. Tuiskukurun autiotuvalta kuljetaan Ampupäiden eteläpuolitse Luirojärven autiotuvalle ja Rajakämpälle. Matkalla on kauniita mäntykankaita. Juuri ennen Luirojärven autiotupaa on kahlattava joen yli. Luirojärven autiotuvalla on sauna. Tauon jälkeen matkaa jatketaan Hammaskurun autiotuvalle Sokostin eteläpuolella Ruotmuttipään pohjoispuolelta sekä Hietapään ja Kärppäpään eteläpuolitse. Reitti kulkee harvasti kasvavien matalien mäntyjen ja tunturikoivujen seassa näkien ympärillä oleville avotuntureille. Koko päivä kuljetaan mönkijäuria pitkin.
* '''Talosuoja''' eli kiinteistökohtainen väestönsuoja tarkoittaa talo–, yritys- ja laitoskohtaista suojaa/teräsbetonisuojaa.
* '''Tilapäissuoja/tilapäinen väestönsuoja''' tarkoittaa tilapäisesti suojautumiseen käytettävää rakennetta, joka ei varsinaisesti ole rakennettu väestönsuojaksi. Valmiuslaista. Lähtökohtaisesti betonikellari maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta. Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja. Tuetaan kattoa pystypilarein, joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna. Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje.
** '''Maakellari''': Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.


* '''Kalliosuoja''' tarkoittaa kallioon louhittua tilaa. Katon paksuudesta, pultituksesta ja ruiskubetonoinnista on annettu tarkat ohjeet. Kalliosuojia voi myös olla sekä yleisiä että yhteisväestönsuojia.
=== 3. pv Hammaskuru - Siulanruoktu - Tahvontupa - Peuraselkä - Manto-oja ===
* '''Säteilysuoja''' tarkoittaa rakenteellisin keinoin ihmisten ja eläinten suojaamista radioaktiiviselta säteilyltä ja materiaaleja säteilevältä pölyltä.  
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 4.jpeg]]
* '''Kaasusuoja''' tarkoittaa 1920-luvulla suunniteltuja taistelukaasuja vastaan rakennettuja suojia. 1960–1971 rakennetut ovat osumankestäviä 3 000 kg miinapommiin.  
: N 68° 7' 33,1" E 28° 33' 33,57"
* '''Suojelukohdekunta''': Määritelty 1939–2011. Oletettiin joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi (suuret kaupungit, liikenteen solmukohdat). Enimmillään 137 suojelukohdekuntaa tai kunnan osaa, vuonna 1990 määrättiin 52 kuntaa suojelukohdekunniksi ja muut kunnat valvonta-alueiksi.  
Hammaskurulta noustaan Vuomapäiden etelärinteelle, jossa tulee ensimmäinen varsinainen suunnistustehtävä, kun polkujen välillä on matalia mäntyjä ja tunturikoivua kasvava kangas. Näppärä reitti kangasta pitkin löytyy suunnistamalla suoraan Hopiaojan polulle Viepperhautavaaran luoteiskulmaan, vaikkakin Hopiaojan kaksi ylähaaraa Vuomapäältä laskeutuvat kauniisti Hopiaojaan. Polku kulkee aivan Hopiaojassa kiinni ja yhden kahluun jälkeen alkaa kaunis jokilaakso, jossa kannattaa hakeutua ylempänä kulkevalle polulle kuin kulkea alhaalla joen vierttä. Reitti laskee lopulta alas Jaurujoen varteen, jossa ei voi ohittaa Siulanruoktun korkeita puuportaita. Portaat ovat lahot, joten niillä askeltamiseen on suhtauduttava varauksella. Siuolanruoktun autiotuvalta jatketaan Tahvontuvalle mäntykangasta pitkin. Tahvontupa on joen rannalla ja sen toisella puolella on sauna. Joen yli pääsee siltaa pitkin. Jaurujoen vartta seuraten saavutaan pian poroaidalle, jonka portin jälkeen voi valita kulkea seuraten joenvartta Peuraselän autiotuvalle tai portilta kulkea alkumatka aidan vierustaa pitkin. Peuraselän autiotupa on Jaurujoen toisella puolella ja kahluupaikka on noin 50 m mökin kohdalta ohi paikasta, jossa mönkijät ylittävät joen. Karttakeskuksen uusin Saariselkä Sokosti -kartta täytyy vaihtaa viimeistään ennen Peuraselän autiotuvalle saapumista.  


=== Väestönsuojan perusrakenne ===
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 5.jpeg]]
* Väestönsuojat jaetaan kallioväestönsuojiin ja teräsbetoniväestönsuojiin.  
: N 68° 4' 13,62" E 28° 53' 36,888"
* '''Sääsuojaus''': Väestönsuoja on suojassa sään vaikutukselta.
Peuraselän autiotuvalta matka jatkuu vielä usean tunnin läpi kuusikkojen ja suoalueiden. Koko matkan Manto-ojalle polku kulkee vanha puisen poroaidan vieressä, joka ei ole enää käytössä. Matkan aikana ryömitään uuden poroaidan ali ja kuljetaan usean ison suon läpi lahonneita pitkospuita pitkin. Tällä osuudella ihasteltavaa riittää isoissa suoalueissa. Muita eränkävijöitä ei juuri enää tapaa. Tämän kulkeminen kuluu kesäillassa myöhään. Reitti kulkee Keskipakat ja Keskiselkä eteläpuolelta. Vanhassa poroaidassa on käytetty pitkiä nauloja, joten sitä ylittäessä on oltava erityisen varovainen, ettei astuta ruostuneeseen naulaan! Pitkospuut ovat järjestäen lahonneita, mutta yleensä toinen vierekkäisistä puista on riittävän tukeva, mutta varoen on kuljettava. Pitkospuut on vanhaan tapaan tapitettu puutapeilla poikkipuihin, joten näissä ei ole naulaan astumisen vaaraan kuin nykyiaikaisissa pitkospuissa, jotka on naulattu muualla kansallispuistossa pitkin galvanoiduin nauloin. Lähtökohtaisesti pitkospuita pitkin pääsee matalilla kengillä, mutta yhden suon läpi kulkeva oja on kahlattava sillan romahdettua. Viimeisen suon jälkeen on syytä olla tarkkana, että kääntyy oikeassa kohtaa polulle Manto-ojan autiotuvalle.  
* '''Painesuojaus''': Väestö on suojassa räjähteiden painevaikutuksilta. Suojaa tavanomaisilta (konventionaalisilta) aseilta. Väestönsuoja suojaa pitkälti tavanomaisessa aseellisessa selkkauksessa, vaikka se ei ole saatettu täysin tiiviiksi. Suojan paineovet ja venttiilit suojaavat ulkoapäin suojaan kohdistuvilta paineiskuilta. Paineenkesto esim. 3 bar.  
* '''Kaasusuojaus''': Väestö on suojassa ilmassa leviäviltä haitallisilta aineilta säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa, kuten (taistelu)kaasulta, biologiselta aseelta ja radioaktiiviselta laskeumalta (ionisoiva säteily). Kaasusuojausta tarvitaan viimeistään, kun ulkoilmassa leviää ihmiselle haitallisia ainesosia ja suoja on saatava suljettua niin, että haitallisten aineiden pääsy sisälle estetään. Tämä estetään toteuttamalla ilman ylipaine suojan sisään, joka estää vuotokohdista ilman kulkemisen päinvastoin suojaan sisään. Lisätietoa ABC-aseista ks. [[Joukkotuhoase]]
* '''Pommi- tai sirpalesuojaus''': Ei täytä nykyisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia, mutta suojaa konventionaalisilta aseilta eli koostuvat räjähteistä ja tulipaloja aiheuttavista aineista sekä eri kokoluokan aseista, kuten käsiaseista, tykistöstä ja pommeista. Rakennettu ennen vuoden 1959 säädöksiä.
* Suojaa lisäksi rakennussortumilta. Teräsbetonisuojan käyttöikä on yli 100 vuotta.  
* Suojan kosteus on suurinta syksyisin ja vähintä keväisin. Kosteus jää pitkään ulkokäytävään lähelle ulko-ovea.
* Suojan putkistoissa ei kulje mitään sellaisia aineita, jotka levitessään suojaan aiheuttaisivat merkittävää vaaraa.  


=== 4. pv Manto-oja - Vieriharju - Rakitsanoja - Korvatunturi - Rauhanpaalu - Rakitsanoja - Vieriharju ===
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 6.jpeg]]
: Korvatunturilla
Manto-ojalta reitti kulkee yhä vanhaa poroaitaa seuraten ja suon pitkospuita pitkin. Suon ylityksen jälkeen voi oikaista mäen yli suoraan Vieriharjun autiotuvalle. Autiotuvalla on sauna. Tuvalta lähtee sillan yli reitti Korvatunturille, joka on merkitty viitoin ja tonttumerkein. Polulla tulee eteen Y-risteys, jossa on kyltit kahta reittiä pitkin Rauhanpaalulle ja Korvatunturille. Kumpikin polku johtaa samaan pisteeseen, mutta vasen pohjoisen puoleinen polku edellyttää isohkon suon ylittämistä kun taas oikealle etelän puolelta johtava polku kulkee vasemman puoleinen polku johtaa Rakitsanojan kämpän kautta ja siltoja pitkin. Matkalla voi nähdä vaikka suden jälkiä ja ohitetaan risteys maailmanrauhan merkiksi pystytetylle Rauhanpaalulle.
Korvatunturilla on vierailtava rajavyöhykeluvan mukaista reittiä, jolla on lähtöpiste, missä rajavyöhykkeelle siirrytään. Rajavyöhyöke on selkeästi merkitty keltapohjaisin kyltein ja merkein puissa. Rajavyöhykelupa tulostetaan ja sen liitteeksi tulostetaan erillinen ohje vierailusta Korvatunturiin, johon reitti on merkitty. Pian rajavyöhykkeelle siirtymisen jälkeen kannattaa ottaa vettä sillan vierestä juotavaksi ja lounaaksi, koska vedenottopaikkoja ei reitillä ole tämän jälkeen. Reitti on helppokulkuinen, joskin ylämäkeä halki mäntymetsikön. Vähän ennen Korvatunturille saapmuista kuljetaan poroesteaidan veräjän läpi ja noustaan ylös tähystystornille, jonka vieressä on puinen joulupukin maja ja näkymät rajan toiselle puolelle ja yli metsän taivaanrantaan. Kalliolla on mukava istua ja katsella maisemia. Paluumatka alamäkeen sujuu joutuisammin, mutta matkalla kannattaa poiketa Rauhanpaalulla. Rauhanpaalulle johtavasta merkitystä risteyksestä lähtee pieni polku ylärinteeseen kivikoiden sivuitse. Aivan tunturin laelle ei tarvitse nousta vaan aiemmin on Korvatunturinmurustan tulipaikka, halkoliiteri ja puucee. Puuceen sivuitse viistosti oikealle polku vie noin vajaan 50 m päässä olevalle valkoiselle rauhanpaalulle, jonka tyveä koristavat valkoiset kivet. Ylhäältä on hyvät näkymät Korvatunturille, joten tämä nousu kannattaa yhdistää Korvatunturilla käyntiin, mutta ottaa noin tunnin aikaa. Illaksi paluu Vieriharjun autiotuvalle ja saunaan.


* Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan kerrosalan tai henkilömäärän perusteella laskettua oleskelutilan alaa. Talosuojassa: suojan pinta-ala – suojateltta 2,5 m2 – 1,5 m2 / ilmanvaihtokone. Kalliosuojassa suojatilaa/lattiapinta-alaa on 0,75 m<sup>2</sup> henkilöä kohden. Vanhempi laskentamäärä oli 0,60 m<sup>2</sup> henkilöä kohden. Henkilömäärä on laskettu suojan rakentamishetken mukaan.
=== 5. pv Vieriharju - Peuraselkä ===
* Jäähdyttävää pintaa on laskennallisesti vähintään 2,4 m<sup>2</sup> suojautuvaa henkilöä kohti.
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 7.jpeg]]
* Esisuodatettua ilmaa on saatava vähintään 7,3 m<sup>3</sup> henkilöä kohti tunnissa ja suodatustilassa vähintään 2,4 m3  henkilöä kohti tunnissa.
: N 68° 7' 4,24" E 28° 40' 26,85"
* Varavesisäiliöön tulee mahtua vettä 53 l vettä henkilöä kohti.
Retken voisi päättää esimerkiksi Kemihaaraan, josta kulkee keskiviikkoisin veronmaksajien tukema tilaustaksi Savukoskelle ja muina päivinä varsin raikkaalla hinnalla. Tässä palataan samaa reittiä pitkin aina Hammaskuruun saakka. Vieriharjun autiotuvalta Peuraselän autiotuvalle tulee väliin lyhyempi päivämatka. Lounastauko esimerkiksi Keskipakan kohdalla. Kannattaa nukkua pitkät yöunet.  
* Väestönsuojalla on yleensä noin 250 m säteellä sisäänkäynnistä kerääntymisalue, jonka väestölle suoja on tarkoitettu.
* Ihminen tuottaa 100 W lämpöä ja 2 kg jätettä vuorokaudessa.
* Hätäuloskäytävän “ulko-ovi” sijaitsee oven läheisyydessä olevien rakenteiden sortuma-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi maanalainen käytävä ja luukku maanpinnalle, joka kaivetaan esille suojaa käyttökuntoon laitettaessa. Nykyaikaisissa talosuojissa hätäuloskäytävä voi olla myös suoraan paine- ja kaasutiiviillä ovella suojattu ikkuna suojasta ulkoseinän läpi maanpinnalle rakennuksen sortuma-alueen sisäpuolella.
* Suora ydinsäteily ei pääse suljettuun väestönsuojaan. Säteily tulee suojaan jonkun väliaineen avulla, esimerkiksi ihmisten tai ilman mukana. Säteilyturvakeskus on valvova viranomainen säteilyn osalta.
* Väestönsuojia ja niissä säilytettäviä materiaalia huolletaan vuosittain. Väestönsuojan toimintakunnon testaus, mukaan lukien paineistus- ja tiiveyskoe tehdään 10 vuoden välein.
** Talosuojan suositeltava tarkastusväli on yksi vuosi. Tarkastetaan viemärin padotusventtiili, suojan koneiden käyttö ja tehdään silmämääräinen rakenteiden ja laitteiden tarkastus. Suoja tulee pitää jatkuvasti lämpimänä, noin 10–25 Celsiusasteisena. Talosuojassa ei saa varastoida palavia nesteitä, nestekaasua, räjähdysaineita tai vastaavia. Suojaan ei saa tehdä kiinteitä rakenteita tai muutostöitä.  


=== Väestönsuojan suojaluokitus ===
=== 6. pv Peuraselkä - Tahvontupa - Siulanruoktu - Hammaskuru - Muorravaarakka ===
* Väestönsuojat jaetaan suojaluokkiin rakenteiden ja suojaavuuden mukaan. Kaikki suojaluokat kestävät vähintään noin 15 m päässä räjähtävän 500 kg miinapommin räjähdysvaikutuksen.
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 8.jpeg]]
: N 68° 13' 13,65" E 28° 17' 4,908" Lovi tunturien välissä on Pirunportti.
Vaellus jatkuu tuttua reittiä aina Hammaskurun autiotuvalle. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ennen Siulanruoktua kulkea suoraan Vongoivan varauskammin kautta Anterinjoelle. Tässä kuljettiin Hammaskurun autiotuvan kautta ja kesäiltaa vasten on vielä mukava kävellä Hammaskurun autiotuvalta Muorravaarakan autiotuvalle. Alku on Hammasjokea yläjuoksulle päin mönkijäuraa pitkin, itse asiassa historiasta muistuttavaa tukkitielinjaa pitkin. Keinopään etelärinteen kannaksella joki vaihtuu Anterinjokeen laskevaksi joeksi. Joen liittyessä Anterinjokeen kannattaa katsoa sopiva kohta ylittää joko suoraan Anterinjoki yhdellä kertaa tai aluksi alas seurattu joki ja sitten Anterinjoki. Joka tapauksessa suunta on länteen Anterinjoen rantaa kulkevaa polkua pitkin Anterinpään eteläpuolella. Matkalla kuljetaan jyrkän Akanhärkäkurun sivuitse. Muorravaarakan Purnuvaara jää idän puolelle ennen Muorravaarakan autiotupaa. Koko reitti seurailee jokea lähellä tai vähän etäämmällä. Autiotuvalla on runsaasti telttapaikkoja.  


* Suojatyyppi M 54 –suoja
=== 7. pv Muorravaarakka - Pirunportti - Paratiisikuru - Lankojärvi ===
** Rakennettiin 1950-luvun lopulta. Ei ilmanvaihtolaitteita.
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 9.jpeg]]
: N 68° 16' 16,11" E 28° 5' 57,86" Taustalla Luirojärvi kuvattuna Siliäselältä.
Aamu aloitetaan Muorravaarakanjoen yli kahlaamalla autiotuvan edessä. Joen pohjassa on isommat kivet askelmina. Polku haarautuu pian Pirunportille. Pirunportin korkeimmalla kohdalla haarautuu polku luoteeseen, joka johtaa Paratiisikurulle. Tässä reittivaihtoehdossa ei laskeuduta Paratiisikuruun vaan suunnataan suoraan länteen. Reitti kulkee avotuntureiden rinteitä pitkin Siliäselän ylitse kohti Juomapäät. Reitti kulkee ylös ja alas eikä tuntureita yhdistäviä korkeuskäyriä tahdo löytyä tällä reitillä. Nousut ja laskut eivät ole kuitenkaan vaativia. Onhan reppukin jo varsin keveä ruoasta. Avotunturi muuttuu Juompäät-tunturilla metsäiseksi, joten viimeistään nyt on hyvä pysyä kartalla ja käyttää kompassia apuna. Nousu Juomapäälle helteellä voi koetella. Vaihtoehtona on kiertää esimerkiksi Tampakkopään etelärinteitä kiertäen. Jos kuitenkin jatketaan Juomapäät alas voidaan Mustakero kiertää pohjoisen kautta. Matka on metsässä vaeltamista. Lopulta saavutaan kahlaamolle, joka tulee ylittää Lankojärven autiotuvalle pääsemiseksi. Teltasta on kaunis järvinäkymä.  


* A-, B-, ja C–luokan suojat
=== 8. pv Lankojärvi - Rautulampi - Kiilopää ===
** '''A–luokka''': Kevyin teräsbetonista rakennettu 100–150 henkilön talosuoja. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Kestäisi 200 kg miinapommin täysosuman. Kestettävä 30 000 kg/m2 suuruinen painekuorma.
[[Tiedosto:UK-kansallispuisto 10.jpeg]]
** '''B–luokka''': Kalliosuoja tai järeä teräsbetonisuoja. Vastaa nykyistä S2-luokan väestönsuojaa. Kestettävä 10 000 kg/m2 suuruinen painekuorma.
: N 68° 20' 27,168" E 27° 30' 12,15" Kiilopään huipulta kaakkoon.
** '''C–luokka''': Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,6 m2/henkilö. Asetus 291/1963. Vuosien 1959 ja 1963 sisäasiainministeriön päätöksillä. Rakenteiden mitoitus pitkälti S1-luokan kaltainen. Kestettävä 5 000 kg/m2 suuruinen painekuorma. Näissä vuosina 1964–1970 rakennetuissa suojissa on yleistä sisäpuoliset hiilisuodattimet ja suojan ulkopuoliset hiekkasuodattimet.
Viimeinen vaelluspäivä alkaa Lankojärven autiotuvalta kulkemalla Rautuojan vartta Rautulammen uudelle autiotuvalle. Reitti kulkee ajoittain etäämmällä Rautuojasta. Kannattaa olla tarkkana, ettei kävele autiotuvan ohi. Rautulammelta matka jatkuu aluksi maastopyöräuraa, kunnes erkanee kävely- ja hiihtoreitillä. Reitillä on puiset hiihtoreittiä osoittavat merkit. Reitillä on muutama pieni joen ylitys ja lopulta tullaan reisteykseen, jossa on opasteet Kiilopäälle ja Luulammelle. Luulammella on kahvila, joka ei ole joka päivä auki. Kahvila on kyllä vierailun arvoinen. Risteyksestä kulkee leveä reitti Kiilopään keskukseen. Matkalla kannattaa kuitenkin käydä Kiilopään huipulla. Huipulle johtaa Kiilopään koilliskulmasta merkitty [https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/07/ukk-kiirunapolku.pdf Kiirunapolku]. Huipulta on hyvät näkymät ympäriinsä. Viimeinen osuus kulkee Kiilopään huipulta merkittyä reittiä pitkin alas Kiilopään keskukseen.  
*** C59-luokan suoja: Rakennettiin vuosina 1959(/1960)–1970. Käsikäyttöinen ilmanvaihtolaite, hiekkasuodatin, ei esisuodatinta, käymälät, vesipiste/varavesisäiliö, varauloskäytävä, kokoojakaivo, noin 230 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,58 m2/hlö.
*** C64-luokan suoja (mainitaan myös C63): ensimmäiset vuonna 1964, käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtolaitteisto, suojan ulkopuolinen hiekkasuodatin ja sisäpuolinen aktiivihiilierityissuodatin, ei esisuodatinta, viemäri sulkuventtiilillä, varavesisäiliöt, matkaviestimien (puhelin, radio, tv) käyttö. Viimeisimmät valmistuivat 1978. Noin 650 000 suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö.
* K, S1, S2, S3 ja S6–luokan suojat
** Rakennettu vuodesta 1971 alkaen. 85 % väestönsuojista.  
** '''K–luokka''': Pienkerrostalojen ja rivitalojen pieni ja kevyt väestönsuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennettu vuosina 1990–2011. Säteilyn vaimennus 1/40 ulkosäteilystä. Suojaa 5-kerroksisen rakennuksen sortumiselta. Ei kestä miinapommin täysosumaa. Tekniset määräykset hiukan kevyemmät kuin S1-luokan väestönsuojissa ja pienempiä kuin kuin S1. Kestettävä 25 kN/m2 suuruinen painekuorma. Varustelu S1-suojan tasoinen.  
*** K6–luokka:
*** K7.5–luokka:
*** K15–luokka: 


:Nykyiset modernit suojat:
=== Kartat ===
:* '''S1–luokka''': Tavanomainen kerrostalon 100–150 henkilön talosuoja teräsbetonista tai 4 mm teräksestä. Rakennetaan maanpäälle tai maan alle. Koko 20–135 m2 (maksimikoko 135 m2) ja henkilömäärä enintään 180. Noin 3,2 miljoonaa suojapaikkaa, mitoitusperuste 0,75 m2/hlö. Seinän paksuus vähintään 300 mm. Pääosa suomalaisista väestönsuojista. Asuntorakentamisen K-luokka yhdistetty S-luokkaan pelastuslaissa 2011. Ilmanvaihtolaitteisto kehittyneempi: esisuodatin paineventtiilissä ja aktiivihiilierityissuodatin, joka sisältää hiukkas- ja kaasusuodatinosat. Luovutaan hiekkasuodattimista. Suojateltta korvaa sulkuhuoneen. Rakenteiden mitoitus pitkälti C-luokan kaltainen. Varusteita ja välineitä enemmän. Kestettävä 100 kN/m2 kuormitus. Paineaallon aiheuttama kuormitus, jolle suoja on mitoitettu 100 kPa (1 bar) eli “S1 bar”. Maanpinnan yläpuolelle sijoitetulla suojalla mitoitus 200 kPa. Ei kestä miinapommin täysosumaa, mutta 500 kg miinapommin n. 10 m etäisyydeltä. Kestää 100 kilotonnin ydinräjähteen painevaikutuksen 1,5 km etäisyydeltä. Säteilyn vaimennus 1/100 ulkosäteilystä. Suojaa rakennussortumilta. Henkilömäärän mitoitustekijä on 0,75 m2/henkilö. Aiheesta RT 92-11083, joka perustuu sisäministeriön asetukseen 506/2011.
* Saariselkä Sokosti, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2022
:* '''S2–luokka''': Ostoskeskuksiin rakennetaan yleensä S2-luokan suoja teräsbetonista. 200 kPa. Koko nykyään enintään 900 m2 ja henkilömäärä enintään 1 200. Nykyisissä säädöksissä mainittuna. Kestettävä 200 kN/m2 kuormitus. Sulkuhuone, ensiapu- tai sairashuone sulkuhuoneen läheisyydessä, konehuone, ilmanvaihtokoneen tulee toimia 7 vrk tauotta, vuotovesipumppu, vesipiste suojan sisällä, kiinteä valaistus, pistorasiat, varavalaistus ilmanvaihtokoneen virtalähteestä, hätävalaistus omalla akulla.
* Itäkaira Kemihaara Lokka, topokartta 1:50 000, Karttakeskus 2021
* ym. esim. Calazo-kartat
* Koilliskaira, ulkoilukartta, 10:100 000, Karttakeskus 1992


: Kalliosuojat
=== Luvat ===
:* Varustus pääasiassa sama kuin S2-luokassa. Vähintään 2 hätäpoistumisreittiä ja ensiapuhuone sisäänkäyntien läheisyydessä.
* [https://raja.fi/rajavyohykelupa Rajavyöhykelupa] haetaan sähköisesti Lapin rajavartiostolta. Myönteinen päätös ja sen liitteeksi mukana tullut Ohje vierailusta Korvatunturiin tulostetaan ja otetaan retkelle mukaan. Rajaviranomainen tarkistaa luvan sattuessaan tapaamaan vaeltajan rajavyöhykkeellä. Päätös sisältää rajavyöhykkeellä oleskelun ja liikkumisen ehdot.  
:* '''S3–luokka''': Kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja, esim. metroasema. 300 kPa. Koko enintään 4 500 m2 ja henkilömäärä enintään 6 000. S3-kalliosuoja on osumankestävä 500 kg miinapommiin. Kestettävä 300 kN/m2 kuormitus.
:* '''S6–luokka''': Satojen ja tuhansien henkilöiden kalliosuoja, joiden rakenteet kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen.


=== Aikajana ===
=== Varusteet ===
<SÄÄDÖSTEN NIMET TARKISTETTAVA>
: [[Matkailu-_ja_retkeilyvarusteet#Esimerkki_2_(kesäkuun_erävaellus_Urho_Kekkosen_kansallispuistossa)|Vaelluksen varusteluettelo]]
: 1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistyksen perustaminen -> 1930 Suomen Kaasusuojelujärjestö -> Suomen Väestönsuojelujärjestö.
: [[Matkailu- ja retkeilyvaatteet#Esimerkki 1 (kesäkuun erävaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa)|Vaelluksen vaateluettelo]]
: 1931 Yleisesikunnan toimeenpanokäsky suojelun perusteista.
: 1933 Ohjeet suojapaikkojen järjestämisestä.
: 1939 Valtioneuvoston päätös (37/1939). Väestönsuojelulaki (374/1939), kumoutunut. Laki yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista (375/1939), kumoutunut. Vahvistettuja kellareita tai ns. sirpalesuojia. Ei useinkaan ilmanvaihtolaitteistoa. Sodan aikana ja ennen sitä noin 500 000 suojapaikkaa (tilapäisiä pommisuojia).
: 1940 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelmasta (481/1940), kumoutunut, jakoi Suomen kolmeen luokkaan. Valtioneuvoston päätösmuistio (Valtioneuvosto 1940).
: 1945 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (871/1945), kumoutunut.
: 1954 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelun yleissuunnitelman muuttamisesta (324/1954)
: 1955–1959 sortumasuojia, noin 50 000 suojapaikkaa. Hyvä paine- ja sirpalesuoja.
: 1959 Väestönsuojelulaki (438/1958), kumoutunut. Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (318/1959), kumoutunut.
: 1963 Sisäasiainministeriön päätös B- ja C-luokan väestönsuojista (291/1963), kumoutunut. Hiilisuodattimien teknilliset vaatimukset.
: 1971 Sisäasiainministeriön päätös S1-luokan väestönsuojista (561/1971), kumoutunut.
: 1973 Valmistuvat ensimmäiset modernit S1-luokan suojat.
: 1978 Viimeisin C64-luokan suoja valmistuu.
: 1990 Valtioneuvoston päätös väestönsuojelulaissa tarkoitetuista suojelukohteista (937/1990), kumoutunut. Laki väestönsuojelulain muuttamisesta (304/1990). Mahdollista K-luokan väestönsuojien rakentamisen. Rakentamisvelvoite koskee koko maata.
: 1991 Sisäasiainministeriön määräyskokoelma Nro 5/91: Kevyen väestönsuojan teknilliset määräykset, kumoutunut. Tekniset perusteet K-luokan väestönsuojille. Suojien rakennusvelvoite alkaa koskea koko Suomea. Puolustustilalaki (1083/1991).
: 1991–2011 K-luokan väestönsuojien rakentaminen.
: 1992 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992).
: 1999 Pelastustoimilaki (561/1999), kumoutunut. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Pelastustoimi keskeisin väestönsuojelutoimija.
: 2003 Pelastuslaki (468/2003), kumoutunut. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003), kumoutunut.
: 2005 Sisäasiainministeriön asetus; suodatuskykyä jodilta ja joiltakin teollisuuskaasuilta.
: 2006 Laki pelastusopistosta (607/2006).
: 2007 Laki pelastustoimen laitteista (10/2007). Laki puolustusvoimista (551/2007).
: 2009 Laki aluehallintovirastoista (896/2009).
: 2011 Pelastuslaki (379/2011), mm. 12 §, 74 §, 76 §. Valmiuslaki (1552/2011). Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (408/2011). Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011). Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011). Suojakuntien nimeäminen jäi pois. Velvoite yleisten väestönsuojien rakentamisesta pois.
: 2012 Laki vaaratiedotteesta (466/2012).
: 2018 Laki pelastuslain muuttamisesta (1353/2018).
: 2021 Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021).


== Väestönsuojelua tehostettaessa ==
[[Luokka:Matkailu]]
* Perusotaksumat
[[Luokka:Retkeily]]
** Väestönsuoja on saatava normaaliolojen käytöstä käyttökuntoon 72 tunnin aikana ja suojautuminen kestää lähtökohtaisesti yhtäjaksoisesti enintään 72 tuntia (suojautumisaika). Väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojalaitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Toisin sanoen, väestönsuoja ei ole jatkuvasti käyttökunnossa vastaanottamaan suojautujia, vaan se täytyy valmistella käyttöön. Toki väestönsuoja suojaa esimerkiksi sirpaleilta yms., mutta ei kaasulta ja säteilyltä ilman valmistelua.Suoja tyhjennetään tarvittavilta osin suunnitelman mukaan ja suojaan asennetaan tarvittavat varustukset paikoilleen väestön vastaanottamista varten. Perusotaksumaan kuuluu ajatus siitä, että valtion suorittama tiedustelu saisi merkkejä uhasta noin neljä kuukautta ennen aseellisen selkkauksen alkamista ja väestönsuojia alettaisiin saattamaan käyttökuntoon riittävissä ajoin. Väestönsuojien kuntoon saattamiseen on määrätty viranomaisia ja kansalaisia, käyttöhenkilöstöä ja väestönsuojanhoitajia.
** Talosuoja täyttyy väestöstä viiden minuutin kuluessa hälytyksestä.
** Suojautuminen alkaa sulkutilalla (3 t), joka kestää enintään kolme tuntia.
* Sulkutilaa seuraa suodatustila (45 t), joka päättyy kahden vuorokauden kuluttua hälytyksestä. Sulkutilasta voidaan siirtyä myös suoraan ohitustilaan.
** Suodatustilaa seuraa ohitustila (24 t), joka päättyy kolmen vuorokauden kuluttua hälytyksestä.
 
 
# Selvitä suojeluhenkilöstön osoitteet, matkapuhelinnumero ja paikallaolo.
# Hälytä talon muu suojeluhenkilöstö, jos sellaisia on (suojelujohtaja, suojanvalvoja ja apulaiset)
# Jaa suojelutehtävät
## Nimeä poissaolevien tilalle uudet ja perehdytä/kertaa tehtäviin
# Perusta suojelutoimisto
## Puhelin- ja radiopäivystys
# Tarkista viesti- ja hälytysyhteyksien toiminta
# Tarkista suojelumateriaali ja palokalusto
## Hanki puuttuva suojelumateriaali
# Valvo toimeenpanon toteutumista
# Väestönsuojan kuntoonsaattaminen / tilapäissuojan rakentaminen
## Määrää suojanvalvoja ja apulainen hoitamaan tehtäviään
## Huolehdi viitoituksista
# Tiedota asukkaita tilanteesta ja viranomaisohjeista
## Tarvittaessa toimintaohjeita (veden varaaminen, elintarvikkeiden suojaaminen, suojaan otettavat varusteet)
# Yhteydenotto suojeluyksikön johtopaikkaan, suojeluvalmiuden tiedoksianto
## Tieto lähimmästä ensiapu- ja suojapaikasta
# Tilapäisen pesupaikan järjestäminen; pihalle, yhteiseen saunatilaan, johonkin asuntoon.
# Suojeluryhmien muodostamien ja varustaminen suojeluyksikön johtajan apuna
# Vähennä lähiympäristön palokuormaa
# Valmistaudu toimimaan hälytystilanteessa; hälytystiedon perillemeno
# Järjestä harjoituksia (alkusammutus, ensiapu, suojaan siirtyminen jne.)
# Anna talon sisäiset hälytykset.
# Säteilytilanteessa peitä katolla olevat ilmastointi- ja savuhormit sekä talon vaipan läpiviennit.
 
== Väestönsuojan kunnostaminen ==
Ohje siirryttäessä suojelun tehostettuun toimintaan viranomaisen käskystä.
 
# Suojalle määrätään suojan hoitaja/väestönsuojan valvoja ja apulainen (mahdollisesti tekninen henkilö) jotka vastaavat suojan kunnostamisesta. Heidän on tunnettava suojassa olevat laitteet sekä miten niitä käytetään. Lisäksi suojan valvoja vastaa kurin, järjestyksen ja siisteyden säilymisestä suojassa.
# Suoja tyhjennetään sinne normaalioloissa varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta jokaiselle suojalle laaditun tyhjennyssuunnitelman mukaisesti.
# Kulkuaukoissa mahdollisesti käytetyt tilapäiset ovet ja muut rakenteet irrotetaan ja viedään pois suojasta.
# Ovien saranatapit ja salvat rasvataan.
# Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
# Tarkistetaan hätäpoistumiskäytävän ja -luukun käyttökelpoisuus. Varauloskäytävien uloimmat luukut avataan (niiden rakenteen edellyttämällä tavalla). Sisäpuolisten luukkujen sulkeutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
# Käymäläpytyt (15 muovipussia/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Jos käymälätiloja ei ole seinillä eristetty, tehdään se nyt. Materiaalina voidaan käyttää levyä tai verhoa. Käymälöitä on oltava yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohden.
# Kaikki venttiilit tarkistetaan kiertämällä käsipyörästä ääriasentoihin. Venttiilejä on vesi-, viemäri- ja mahdollisissa lämpöputkissa.
# Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Yleensä varavesisäiliöön on johdettu letku vesijohtoverkosta; jos näin ei ole, letku on hankittava tai vesi kannettava säiliöihin. Jos on sulkuhuone, siellä olevat suihkut ja suojan pesualtaat tarkistetaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohden. (30 litraa henkilöä kohti).
# Lattia- ja kokoajakaivojen kannet poistetaan, kaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan laskemalla niihin vettä. Huom. lattiakaivo on yhdistetty viemäriin sulkuventtiilin välityksellä. Kannet asetetaan paikoilleen.
# Ylipaineventtiilit tarkistetaan ja nivelkohdat rasvataan.
# Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot tukitaan sijoittamalla suojalevyt tiivisteineen paikoilleen.
# Paineventtiilien kunto tarkistetaan suojan ympärysseinien ulkopuolella.
# Ilmakanavista ja suodattimien pinnalta poistetaan pöly ja irtoroskat.
# Kaikki ilmanvaihtoon kuuluvat putket ja niiden kiinnitykset tarkistetaan.
# B/C-luokan suojissa erityissuodattimet liitetään liitäntäletkun avulla ilmanottoputken ja suojapuhaltimen väliin.
# Poistoventtiilit tarkistetaan kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen.
 
Lähde: https://docplayer.fi/3163890-Forssan-ammatti-instituutin-forssan-toimipisteen-pelastussuunnitelma-ja-turvallisuusjarjestelyt.html
 
== Tilapäissuojan rakentaminen ==
# Valitaan suojatila lähtökohtaisesti betonikellarista maata vasten olevan seinän vierestä tai sen puuttuessa talon keskiosasta tai hyödyntäen erillistä maakellaria tai muuta sopivaa rakennusta.
# Suojauksen lisääminen aloitetaan heikoimmasta kohdasta: ovet, ikkunat, puukatto, puinen välipohja.
## Tuetaan kattoa pystypilarein joita yhdistää kattoa vasten yhtenäinen lankku. Laitetaan suojatilan katon päälle muovi ja hiekkaa/hiekkasäkkejä. Kasataan maata/lunta tiiviisti ulkoseinää vasten. Ikkunat täytetään esim. tiilillä ja/tai hiekkasäkkivallilla. Oven eteen ulkopuolelle tehdään lisäseinä estämään oveen kohdistuvaa suoraa säteilyä. Käytetään betonielementtejä, kokotiiliä, harkkoja, kiviä. Lumivalli vähintään 80 cm kovaksi poljettuna.
## Ilma otetaan rakennuksen muista huoneista suojatilaan ja johdetaan pois painovoimaisesti ilmanpoistokanavan kautta. Ilma voidaan ottaa myös ulkoa esim. ulkopuolelle itse rakennetun mineraalivillasuodattimen ja sen alla olevan tyhjän tilan ja putkien avulla suojatilaan, jossa käsikäyttöinen palje. 
## Maakellari: Maata päällä vähintään 60–70 cm. Ympärillä sadevesiä ohjaavat ojat. Sisäänkäyntiovea suojaa lisäksi erillinen suojaseinämä maasta tai muusta materiaalista. Ilmastointi sähkökäyttöinen puhallin tai käsikäyttöinen palje.
 
 
: [https://yle.fi/uutiset/3-12372384 Kotikellarista voi tehdä säteilysuojan imurilla ja ämpäreillä]
 
== Suojautuminen ==
* Ennakkovaroitus: valmiustason lisääminen
* Säteilyvaroitus: hälytykseen valmistautuminen
* Säteilyhälytys: suojautumiskäsky
* Ilmahälytys: suojautumiskäsky
* Suojeluseloste: toimeenpanoa selventävä kuvaus tilanteen kehittymisestä, joka voi sisältää käskyjä ja toimintaohjeita.
 
== Talon suojeluvalvoja/suojelujohtaja ==
=== Asukkaiden kokoontuessa kokoontumispaikalle ===
# Ota johto käsiisi pelastussuunnitelmassa määrättynä suojelujohtajana.
# Onko turvallista olla kokoontumispaikalla?
# Ovatko kaikki saaneet hälytystiedon?
# Onko hisseihin jäänyt joku?
# Onko joku jäänyt sisälle? Huom. invalidit, sokeat, vanhukset, yksinasuvat.
# Ilmoita, kukaan ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa kokoontumispaikalta.
# Pysäytä koneellinen ilmanvaihto.
# Yleisavaimet haltuun.
# Ovatko yleisten tilojen ovet, ikkunat ja aukot suljettu?
# Huolehdi loukkaantuneista ja enemmän huomiota vaativista.
# Määrää tehtäviin apulaisia.
# Odota ja toimi pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan.
 
== Mukaan väestönsuojaan lähdettäessä / omatoiminen evakuoituminen ==
Väestönsuojavarustus olisi suotavaa olla valmiiksi mietittynä ja hankittuna. Valmiutta nostettaessa monet tuotteet loppuvat nopeasti ihmisten alkaessa hankkimaan tavaroita.
 
PÄIVÄREPPU / OLKALAUKKU (suljettava)
HENGITYSSUOJAIMIA
MAKUUALUSTA
MAKUUPUSSI / HUOPA
MUOVIKASSI useita
LÄÄKKEET henkilökohtaiset
JODITABLETIT 2 kpl
ENSIAPULAUKKU
APUVÄLINEET henkilökohtaiset (pyörätuoli yms.)
HENKILÖKORTTI / PASSI / AJOKORTTI
LÄHEISTEN YHTEYSTIEDOT (paperilla)
KÄTEISTÄ RAHAA
MAKSUKORTIT
PUHELIN
PUHELIMEN LATURI JA JOHTO
VARAVIRTALÄHDE
SILMÄLASIT
AUTON AVAIMET
KODIN AVAIMET
KÄSIVALAISIN / OTSALAMPPU
VALAISIMEN PARISTOJA
ELINTARVIKKEITA 72 t (syötävissä ilman valmistamista, ilman kuumaa vettä, ei pilaannu)
JUOMAPULLO
JUOMAVETTÄ 4 litraa (2–3 l/vrk) (juomapullot/vesikanisteri)
LAUTANEN (syvä muovi/metalli)
LUSIKKA
MUKI (muovi/metalli)
TERMOSPULLO
TÖLKINAVAAJA
VAATTEET (lämpimät ja mukavat, kerrospukeutuminen)
VAIHTOVAATTEET
SADEASU / SUOJAPUKU
KUMISAAPPAAT
PYYHELIINA
WC-PAPERI 2 rll
TALOUSPAPERI 1 rll
KOSTEUSPYYHKEITÄ
SAIPPUA / PESUAINE
HAMMASHARJA JA HAMMASTAHNA
KORVATULPAT
VAIPAT, TERVEYSSITEET ja PUHDISTUSPYYHKEET
POTTA LAPSELLE
KYNTTILÖITÄ
JÄTESÄKKI 2 kpl
(MUOVISANKO JA KANSI JA PESUVATI)
KIRJOITUSVÄLINEET
PELEJÄ, KIRJA, LELUJA, PEHMOLELUJA
ARVO- JA MUISTOESINEET JA ARVOPAPERIT (vain tärkeimmät, jos asunto tulee tuhoutumaan)
- MAHDOLLISESTI -
SUOJANAAMARI + SUODATIN
SUOJAKYPÄRÄ
SUOJAKÄSINEET (kumi)
SUOJALASIT
SÄTEILYMITTARI
 
* Ks. [[Säteilymittari]]
* Ensimmäinen lähtökerta väestönsuojaan ei pitäisi tulla minuuteissa vaan tieto valmistautumisesta tulee tunneissa tai päivissä ennen yleistä vaaramerkkiä. Aikaa ei kuitenkaan välttämättä ole hankkia varusteita ja ne loppuvat kaupoista.
* Elintarvikkeiden osalta tulee huomata, että väestönsuojissa ei yleensä ole ruoan valmistus mahdollisuutta, ei välttämättä edes kuumaa vettä. Omien keittimien käyttäminen ei välttämättä ole sallittua. Näin retkiruokapussit eivät tule kyseeseen. Sopivaa ruokaa on esimerkiksi suoraan kylmänä syötävät säilykepurkkiruoat ja muut kuivatuotteet.
* Lemmikkieläimen suojaamisessa ei tule vaarantaa omaa turvallisuutta! Lemmikkieläimet voi tilanteen mukaan ottaa mukaan kun kyseessä on omatoiminen evakuoituminen, mutta '''yleiseen väestönsuojaan lemmikkieläintä ei saa tuoda'''. Lemmikkieläin jätetään asuntoon sisälle ja varmistetaan lämmin suojaisa makuupaikka, juomaa ja ravintoa. Tarpeen mukaan voidaan sopia muiden lemmikinomistajien kanssa hoitoringistä.
* Väestönsuojassa ei lähtökohtaisesti ole elintarvikkeita ja yöpymiseen tarkoitettuja varusteita. Kansalainen hankkii nämä ennen suojaan tulemistaan ja lähtökohtaisesti jo valmiina kotona olevasta kotivarasta keräämällä. Suojan lämpötila ja kosteus vaihtelee suojautumistilanteen mukaan viileästä hyvin lämpimään ja kosteaan. Yöpymisen kannalta jokin eristävä retki-/jooga-alusta betonilattiaa vasten ja makuupussi/lämmin huopa.
* Kiellettyjä ovat esim. lemmikkieläimet, vaaralliset aineet, huumeet, aseet, alkoholi, kaasukeittimet, myrskylyhdyt, lämmityslaitteet.
 
* Lähdettäessä suojaan:
SULJE IKKUNAT, OVET, TUULETUSLUUKUT
TIIVISTÄ ASUNTO
SULJE KONEELLINEN ILMANVAIHTO
SULJE KAASUHANAT
SAMMUTA SÄHKÖLAITTEET JA OTA SÄHKÖLAITTEIDEN PISTOKKEET IRTI
SAMMUTA VALOT
SÄILÖ VETTÄ KANNELLISIIN ASTIOIHIN, KYLPYAMMEESEEN JA PEITÄ MUOVILLA
SUOJAA KUIVA-AINEISET ELINTARVIKKEET ILMATIIVIISTI
LAITA VAIHTOVAATTEITA TIIVIISIIN MUOVISÄKKEIHIN
VIE JÄTTEET ULOS
LUKITSE OVI TAKALUKKOON
 
== Suojelumateriaali ==
Ks. [[Suojelumateriaali]]
 
== Työturvallisuus ==
: Ks. [[Työturvallisuus#Väestönsuoja]]
: Ks. [[Työturvallisuus#Nostaminen]]
 
== Lähteet ja sivustot ==
: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi
: Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868
: https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
: http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu
: https://www.stuk.fi
: http://www.kodinturvaopas.fi
: http://72tuntia.fi
: [https://www.temet.com Temet Oy] on suomalainen väestönsuojelulaitetoimittaja. Ostanut vuonna 2011 Fläkt Wood Oy:n Symor-liiketoiminnan.
: Opaskirjat
: Kurssit
: Ilmatieteen laitos
: Pelastustoimi
 
== Kirjallisuus ==
: Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927 - 2016, Rajajärvi Pekka
 
[[Luokka:SHTF]]
[[Luokka:Väestönsuojelu]]

Versio 5. heinäkuuta 2024 kello 00.08

Johdanto

Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin 2024 (XXX km)

MUOKATAAN 3.–5.7.2024
Seitsemän yötä, erävaellus yksin 22.–29.6.2024. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Ei sovi aloittelijoille. Maasto kivisiä ja juurakkoisia polkuja, pitkospuita ja polutonta tunturikangasta. Päivämatkat noin 30 km, joten vaellus on enemmän kävelyluontoinen ja edellyttää noin 8–10 tunnin kävelypäiviä. Sopii erävaeltajalle, joka nauttii kävelemisestä ja sen yhteydessä nautittavasta lapin tunnelmasta. Keskinopeus on 3–4 km/t. Korvatunturilla käynti edellyttää ennakkoon haettua rajavyöhykelupaa.

Erävaellus kesäkuun aurinkoisena viikkona Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin. Reittiin sisältyy myös nähtävyydet kuten Rauhanpaalu, Pirunportti, Paratiisikuru ja Kiilopään huippu. Matkalla kuljettiin autiotupien kautta puiston eteläpuolta Korvatunturille ja sieltä samaa reittiä takaisin ja Hammaskurun autiotuvalta noustiin puiston keskiosaan, josta lenkin kautta palattiin Kiilopäälle. Aikataulu on tiukka ja edellyttää määrätietoista vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän päiviä lisää. Yksi päivä voisi olla esimerkiksi Sokostilla käyntiin Luirojärveltä.

Tiedosto:UK-kansallispuisto 2.png

1. pv Kiilopää - Suomunruoktu

Matka Kiilopäältä Suomunruoktun autiotuvalle käy helppoa uraa seuraten avotuntureita pitkin Niilanpään tulipaikan ja Suomunlatvan tulipaikan ohitse. Tämän osuuden voi taittaa esimerkiksi illan päätteeksi muutamassa tunnissa. Juuri ennen autiotupaa on pieni joki, jonka yli pääsee kahlaten tai jopa kivien päältä toiselle kuivin kengin.

2. pv Suomunruoktu - Tuiskukuru - Luirojärvi - Hammaskuru

N 68° 12' 37,59" E 27° 44' 20,262" (DMS). Google Maps: 68°12'37.59"N 27°44'20.262"E

Suomunruoktun autiotuvalta vähän matkan päässä on metsän ympäröimä kauniisti soliseva joki, jonka yli pääsee puusiltaa pitkin. Reitti Tuiskukurun autiotuvalle kulkee Mukkavaaran lounaispuolelta nousten Vintilätunturin eteläpuolelle ja siitä itään. Tuiskukurulla sopii pitää lounastauko. Tuiskukurun autiotuvalta kuljetaan Ampupäiden eteläpuolitse Luirojärven autiotuvalle ja Rajakämpälle. Matkalla on kauniita mäntykankaita. Juuri ennen Luirojärven autiotupaa on kahlattava joen yli. Luirojärven autiotuvalla on sauna. Tauon jälkeen matkaa jatketaan Hammaskurun autiotuvalle Sokostin eteläpuolella Ruotmuttipään pohjoispuolelta sekä Hietapään ja Kärppäpään eteläpuolitse. Reitti kulkee harvasti kasvavien matalien mäntyjen ja tunturikoivujen seassa näkien ympärillä oleville avotuntureille. Koko päivä kuljetaan mönkijäuria pitkin.

3. pv Hammaskuru - Siulanruoktu - Tahvontupa - Peuraselkä - Manto-oja

N 68° 7' 33,1" E 28° 33' 33,57"

Hammaskurulta noustaan Vuomapäiden etelärinteelle, jossa tulee ensimmäinen varsinainen suunnistustehtävä, kun polkujen välillä on matalia mäntyjä ja tunturikoivua kasvava kangas. Näppärä reitti kangasta pitkin löytyy suunnistamalla suoraan Hopiaojan polulle Viepperhautavaaran luoteiskulmaan, vaikkakin Hopiaojan kaksi ylähaaraa Vuomapäältä laskeutuvat kauniisti Hopiaojaan. Polku kulkee aivan Hopiaojassa kiinni ja yhden kahluun jälkeen alkaa kaunis jokilaakso, jossa kannattaa hakeutua ylempänä kulkevalle polulle kuin kulkea alhaalla joen vierttä. Reitti laskee lopulta alas Jaurujoen varteen, jossa ei voi ohittaa Siulanruoktun korkeita puuportaita. Portaat ovat lahot, joten niillä askeltamiseen on suhtauduttava varauksella. Siuolanruoktun autiotuvalta jatketaan Tahvontuvalle mäntykangasta pitkin. Tahvontupa on joen rannalla ja sen toisella puolella on sauna. Joen yli pääsee siltaa pitkin. Jaurujoen vartta seuraten saavutaan pian poroaidalle, jonka portin jälkeen voi valita kulkea seuraten joenvartta Peuraselän autiotuvalle tai portilta kulkea alkumatka aidan vierustaa pitkin. Peuraselän autiotupa on Jaurujoen toisella puolella ja kahluupaikka on noin 50 m mökin kohdalta ohi paikasta, jossa mönkijät ylittävät joen. Karttakeskuksen uusin Saariselkä Sokosti -kartta täytyy vaihtaa viimeistään ennen Peuraselän autiotuvalle saapumista.

N 68° 4' 13,62" E 28° 53' 36,888"

Peuraselän autiotuvalta matka jatkuu vielä usean tunnin läpi kuusikkojen ja suoalueiden. Koko matkan Manto-ojalle polku kulkee vanha puisen poroaidan vieressä, joka ei ole enää käytössä. Matkan aikana ryömitään uuden poroaidan ali ja kuljetaan usean ison suon läpi lahonneita pitkospuita pitkin. Tällä osuudella ihasteltavaa riittää isoissa suoalueissa. Muita eränkävijöitä ei juuri enää tapaa. Tämän kulkeminen kuluu kesäillassa myöhään. Reitti kulkee Keskipakat ja Keskiselkä eteläpuolelta. Vanhassa poroaidassa on käytetty pitkiä nauloja, joten sitä ylittäessä on oltava erityisen varovainen, ettei astuta ruostuneeseen naulaan! Pitkospuut ovat järjestäen lahonneita, mutta yleensä toinen vierekkäisistä puista on riittävän tukeva, mutta varoen on kuljettava. Pitkospuut on vanhaan tapaan tapitettu puutapeilla poikkipuihin, joten näissä ei ole naulaan astumisen vaaraan kuin nykyiaikaisissa pitkospuissa, jotka on naulattu muualla kansallispuistossa pitkin galvanoiduin nauloin. Lähtökohtaisesti pitkospuita pitkin pääsee matalilla kengillä, mutta yhden suon läpi kulkeva oja on kahlattava sillan romahdettua. Viimeisen suon jälkeen on syytä olla tarkkana, että kääntyy oikeassa kohtaa polulle Manto-ojan autiotuvalle.

4. pv Manto-oja - Vieriharju - Rakitsanoja - Korvatunturi - Rauhanpaalu - Rakitsanoja - Vieriharju

Korvatunturilla

Manto-ojalta reitti kulkee yhä vanhaa poroaitaa seuraten ja suon pitkospuita pitkin. Suon ylityksen jälkeen voi oikaista mäen yli suoraan Vieriharjun autiotuvalle. Autiotuvalla on sauna. Tuvalta lähtee sillan yli reitti Korvatunturille, joka on merkitty viitoin ja tonttumerkein. Polulla tulee eteen Y-risteys, jossa on kyltit kahta reittiä pitkin Rauhanpaalulle ja Korvatunturille. Kumpikin polku johtaa samaan pisteeseen, mutta vasen pohjoisen puoleinen polku edellyttää isohkon suon ylittämistä kun taas oikealle etelän puolelta johtava polku kulkee vasemman puoleinen polku johtaa Rakitsanojan kämpän kautta ja siltoja pitkin. Matkalla voi nähdä vaikka suden jälkiä ja ohitetaan risteys maailmanrauhan merkiksi pystytetylle Rauhanpaalulle. Korvatunturilla on vierailtava rajavyöhykeluvan mukaista reittiä, jolla on lähtöpiste, missä rajavyöhykkeelle siirrytään. Rajavyöhyöke on selkeästi merkitty keltapohjaisin kyltein ja merkein puissa. Rajavyöhykelupa tulostetaan ja sen liitteeksi tulostetaan erillinen ohje vierailusta Korvatunturiin, johon reitti on merkitty. Pian rajavyöhykkeelle siirtymisen jälkeen kannattaa ottaa vettä sillan vierestä juotavaksi ja lounaaksi, koska vedenottopaikkoja ei reitillä ole tämän jälkeen. Reitti on helppokulkuinen, joskin ylämäkeä halki mäntymetsikön. Vähän ennen Korvatunturille saapmuista kuljetaan poroesteaidan veräjän läpi ja noustaan ylös tähystystornille, jonka vieressä on puinen joulupukin maja ja näkymät rajan toiselle puolelle ja yli metsän taivaanrantaan. Kalliolla on mukava istua ja katsella maisemia. Paluumatka alamäkeen sujuu joutuisammin, mutta matkalla kannattaa poiketa Rauhanpaalulla. Rauhanpaalulle johtavasta merkitystä risteyksestä lähtee pieni polku ylärinteeseen kivikoiden sivuitse. Aivan tunturin laelle ei tarvitse nousta vaan aiemmin on Korvatunturinmurustan tulipaikka, halkoliiteri ja puucee. Puuceen sivuitse viistosti oikealle polku vie noin vajaan 50 m päässä olevalle valkoiselle rauhanpaalulle, jonka tyveä koristavat valkoiset kivet. Ylhäältä on hyvät näkymät Korvatunturille, joten tämä nousu kannattaa yhdistää Korvatunturilla käyntiin, mutta ottaa noin tunnin aikaa. Illaksi paluu Vieriharjun autiotuvalle ja saunaan.

5. pv Vieriharju - Peuraselkä

N 68° 7' 4,24" E 28° 40' 26,85"

Retken voisi päättää esimerkiksi Kemihaaraan, josta kulkee keskiviikkoisin veronmaksajien tukema tilaustaksi Savukoskelle ja muina päivinä varsin raikkaalla hinnalla. Tässä palataan samaa reittiä pitkin aina Hammaskuruun saakka. Vieriharjun autiotuvalta Peuraselän autiotuvalle tulee väliin lyhyempi päivämatka. Lounastauko esimerkiksi Keskipakan kohdalla. Kannattaa nukkua pitkät yöunet.

6. pv Peuraselkä - Tahvontupa - Siulanruoktu - Hammaskuru - Muorravaarakka

N 68° 13' 13,65" E 28° 17' 4,908" Lovi tunturien välissä on Pirunportti.

Vaellus jatkuu tuttua reittiä aina Hammaskurun autiotuvalle. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ennen Siulanruoktua kulkea suoraan Vongoivan varauskammin kautta Anterinjoelle. Tässä kuljettiin Hammaskurun autiotuvan kautta ja kesäiltaa vasten on vielä mukava kävellä Hammaskurun autiotuvalta Muorravaarakan autiotuvalle. Alku on Hammasjokea yläjuoksulle päin mönkijäuraa pitkin, itse asiassa historiasta muistuttavaa tukkitielinjaa pitkin. Keinopään etelärinteen kannaksella joki vaihtuu Anterinjokeen laskevaksi joeksi. Joen liittyessä Anterinjokeen kannattaa katsoa sopiva kohta ylittää joko suoraan Anterinjoki yhdellä kertaa tai aluksi alas seurattu joki ja sitten Anterinjoki. Joka tapauksessa suunta on länteen Anterinjoen rantaa kulkevaa polkua pitkin Anterinpään eteläpuolella. Matkalla kuljetaan jyrkän Akanhärkäkurun sivuitse. Muorravaarakan Purnuvaara jää idän puolelle ennen Muorravaarakan autiotupaa. Koko reitti seurailee jokea lähellä tai vähän etäämmällä. Autiotuvalla on runsaasti telttapaikkoja.

7. pv Muorravaarakka - Pirunportti - Paratiisikuru - Lankojärvi

N 68° 16' 16,11" E 28° 5' 57,86" Taustalla Luirojärvi kuvattuna Siliäselältä.

Aamu aloitetaan Muorravaarakanjoen yli kahlaamalla autiotuvan edessä. Joen pohjassa on isommat kivet askelmina. Polku haarautuu pian Pirunportille. Pirunportin korkeimmalla kohdalla haarautuu polku luoteeseen, joka johtaa Paratiisikurulle. Tässä reittivaihtoehdossa ei laskeuduta Paratiisikuruun vaan suunnataan suoraan länteen. Reitti kulkee avotuntureiden rinteitä pitkin Siliäselän ylitse kohti Juomapäät. Reitti kulkee ylös ja alas eikä tuntureita yhdistäviä korkeuskäyriä tahdo löytyä tällä reitillä. Nousut ja laskut eivät ole kuitenkaan vaativia. Onhan reppukin jo varsin keveä ruoasta. Avotunturi muuttuu Juompäät-tunturilla metsäiseksi, joten viimeistään nyt on hyvä pysyä kartalla ja käyttää kompassia apuna. Nousu Juomapäälle helteellä voi koetella. Vaihtoehtona on kiertää esimerkiksi Tampakkopään etelärinteitä kiertäen. Jos kuitenkin jatketaan Juomapäät alas voidaan Mustakero kiertää pohjoisen kautta. Matka on metsässä vaeltamista. Lopulta saavutaan kahlaamolle, joka tulee ylittää Lankojärven autiotuvalle pääsemiseksi. Teltasta on kaunis järvinäkymä.

8. pv Lankojärvi - Rautulampi - Kiilopää

N 68° 20' 27,168" E 27° 30' 12,15" Kiilopään huipulta kaakkoon.

Viimeinen vaelluspäivä alkaa Lankojärven autiotuvalta kulkemalla Rautuojan vartta Rautulammen uudelle autiotuvalle. Reitti kulkee ajoittain etäämmällä Rautuojasta. Kannattaa olla tarkkana, ettei kävele autiotuvan ohi. Rautulammelta matka jatkuu aluksi maastopyöräuraa, kunnes erkanee kävely- ja hiihtoreitillä. Reitillä on puiset hiihtoreittiä osoittavat merkit. Reitillä on muutama pieni joen ylitys ja lopulta tullaan reisteykseen, jossa on opasteet Kiilopäälle ja Luulammelle. Luulammella on kahvila, joka ei ole joka päivä auki. Kahvila on kyllä vierailun arvoinen. Risteyksestä kulkee leveä reitti Kiilopään keskukseen. Matkalla kannattaa kuitenkin käydä Kiilopään huipulla. Huipulle johtaa Kiilopään koilliskulmasta merkitty Kiirunapolku. Huipulta on hyvät näkymät ympäriinsä. Viimeinen osuus kulkee Kiilopään huipulta merkittyä reittiä pitkin alas Kiilopään keskukseen.

Kartat

  • Saariselkä Sokosti, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2022
  • Itäkaira Kemihaara Lokka, topokartta 1:50 000, Karttakeskus 2021
  • ym. esim. Calazo-kartat
  • Koilliskaira, ulkoilukartta, 10:100 000, Karttakeskus 1992

Luvat

  • Rajavyöhykelupa haetaan sähköisesti Lapin rajavartiostolta. Myönteinen päätös ja sen liitteeksi mukana tullut Ohje vierailusta Korvatunturiin tulostetaan ja otetaan retkelle mukaan. Rajaviranomainen tarkistaa luvan sattuessaan tapaamaan vaeltajan rajavyöhykkeellä. Päätös sisältää rajavyöhykkeellä oleskelun ja liikkumisen ehdot.

Varusteet

Vaelluksen varusteluettelo
Vaelluksen vaateluettelo
Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Väestönsuoja_ja_suojautuminen&oldid=7226”