Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Lakitietoa

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 4. heinäkuuta 2023 kello 21.43 – tehnyt Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset) (→‎Järjestyksenvalvonta)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Asianomistajarikos[muokkaa]

  • Syytteen nostaa asianosainen eli henkilö, johon rikos on kohdistunut. Näissä tapauksissa syyttäjä ei nosta rikosta ilman asianosaisen vaikutusta. Vastakohtana on rikos, jossa syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajan kannasta huolimatta. Kolmantena vaihtoehtona ovat asianomistajarikokset, joissa määrättyjen asioiden täyttyessä syyttäjä voi nostaa syytteen.
  1. Lievä pahoinpitely ja vammantuottamus > 15 vuotias
  2. Vahingonteko ja lievä vahingonteko
  3. ym.

Pahoinpitely[muokkaa]

  • Kohdistuu henkeen ja terveyteen.
  • Lievä pahoinpitely
    • Tahallinen teko. Teko kokonaisuutena arvioiden vähäinen ja siitä ei aiheudu ruumiillisia seurauksia. Esim. tönäisy, päällesylkeminen. Lievään pahoinpitelyyn voi ennalta suostua.

Koiran haukunta[muokkaa]

  • Satunnainen koiran haukunta ei täytä häiritsevän elämän tunnusmerkkejä.
  • Jos haukunta on jatkuvaa, se aiheuttaa paheksuntaa, eikä koiranomistaja tee toimenpiteitä vähentääkseen haukuntaa, voi häiritsevän elämän kriteerit täyttyä. Kyseessä saattaa olla kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttävä rikos.
  • Ihmiset kokevat haukkumisen eri tavoin, toiset suojautuvat siltä kotonaan esimerkiksi korvatulpin, toiset yrittävät ylläpitää haukunnasta huolimatta naapurisuhteita välttäen joutumasta haukkujan aiheuttajan kanssa huonoihin väleihin tai kostotoimenpiteiden uhriksi. Taustalla voi olla myös naapuririidat, suku- tai muut paikalliset riidat ja muut haukuntaan liittymättömät asiat. Tuomioistuin pyrkii kuitenkin selvittämään, onko häiritsevää haukuntaa.
  • Haukunnasta tulee saada näyttöä, jolla voidaan osoittaa tuomioistuimessa haukunnan olevan häiriöksi. Näyttöä ei kuitenkaan pidä hankkia esimerkiksi kuvaamalla naapurin koiraa naapurin pihalla, ja syyllistymällä salakatseluun. Riittämätön näyttö johtaa usein syytteiden hylkäämiseen. Useat videotallenteet ovat yksi tehokas keino osoittaa haukkuminen. Haukunnasta voidaan soittaa myös hätänumeroon. Useampien naapureiden samat näkemykset. Samoin yhden haukkumistapahtuman pitkäinen kesto osoittaa haukunnan häiritsevyyttä.
  • Omistajan tulee ymmärtää, että haukkuminen aiheuttaa häiriötä. Tämä tulee omistajalle selväksi joko viranomaisen toimesta tai naapurien kanssa käydyn keskustelun/keskusteluiden kautta. Koiranomistajan pitää itseään puolustaakseen todistetusti yrittää olla tehnyt jotain melun vähentämiseksi, tai oikeus voi tulkita koiran haukunnan tahalliseksi häiriön tuottamiseksi. Häiriö tulee tehdä omistajalle selkeästi selväksi, keskusteluiden tai viranomaisen toimesta. Koiran haukkumiseen voidaan vaikuttaa monella tavoin, esimerkiksi lääkkeillä, rakenteilla, koiran kouluttamisella, omistajan koirankoulutustaitojen kehittämisellä, koiran ottamista sisälle tai omistajan muuttamisella koiran kanssa pois. Myös naapurin jonkin haukunnan laukaisevan käytöksen muuttaminen voi tulla kyseeseen.
  • Haukunnasta tehdään rikosilmoitus.
  • Oikeus punnitsee aiheuttaako haukkuminen kohtuutonta rasitusta ja koiranomistajan tahallisuutta. Kohtuuttomuutta voi osoittaa esimerkiksi unettomuus haukunnan takia.

Käräjäoikeus[muokkaa]

  • Epäilty: poliisi epäilee henkilön syylistyneen rikokseen.
  • Syytetty: rikoksesta on jätetty haastehakemus, tällöin epäillystä tulee syytetty.
  • Vastaaja: rikosjutussa syytetty, riita-asiassa oikeuteen haastettu.
  • Tuomio: annetaan rikosasiassa.
  • Päätös: muu kuin rikosasian ratkaisu (ei siis tuomio).

Aineiston hyödyntäminen[muokkaa]

  • "Tekijän jäljittäminen verkossa on lähtökohtaisesti täysin laillista, ja poliisi ottaa vastaan kaiken mahdollisesti asiaan liittyvän tiedon. Poliisi voi lain mukaan hyödyntää tutkinnassa ulkopuolisten laillisesti hankkimaa aineistoa. Tietyin edellytyksin myös laittomasti hankittu todistusaineisto voi kelvata todisteeksi oikeudenkäynnissä, mutta se saatetaan myös asettaa hyödyntämiskieltoon. Jos laittomasti saatu todistusaineisto hyväksytään näytöksi oikeudenkäynnissä, sen näyttöarvo on vähäisempi kuin laillisesti hankittujen todisteiden." Lähde https://yle.fi/uutiset/3-11704977