Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

TurboCAD Mac ja Sähkötyöt: Erot sivujen välillä

Wikikko - kansan taitopankkista
(Sivujen välinen eroavaisuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
imported>WikikkoSysop
p (1 versio tuotiin)
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
==Yleistä==
== Johdanto ==
TurboCAD Mac Deluxe 2D/3D v4 on kaupallinen suunnitteluohjelma Mac-tietokoneelle. Tällä sivulla on ohjeita, kuinka ohjelmaa käytetään aloittelevan näkökulmasta ja vinkkejä ehkä myöhemmin pitemmälle ehtineelle.
SÄHKÖTYÖT VOIVAT OLLA HENGENVAARALLISIA
SÄHKÖTYÖT OVAT LÄHTÖKOHTAISESTI LUVANVARAISIA


* Ohjelman kotisivut ovat http://www.turbocad.com
: [[Varavoimakone]]
* Suluissa oleva numerot viittaavat ohjekirjan sivunumeroihin.


==Vinkkejä==
== Sähköturvallisuus ==
* VAROITUS: Ohjelma sekoilee tallennuksen kanssa ajoittain niin että tiedosto saattaa vioittua ja samalla TurboCAD kaatuu. Tällöin menetetään tiedosto ja jos varmuuskopiota ei ole niin... Tallenna välillä Save as.. -uusi versio ja erityisesti varo jos korvaat aiempaa tiedostoa uudelleen päälle kirjoittamalla.
* Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään AINA aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet. Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei sen pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. 'viallinen', 'käyttökiellossa'. Huomioi käytössä olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne. Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun.  
* Kun delete näppäin ei poista haluttua kohdetta klikkaa Edit object ruudussa Attributes-valikko näkyviin. Geometry valikossa poistaminen ei onnistu.
* Poikkeava haju, valo (kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista sähkölaitteen tai sähköverkon toiminnasta.  
* '''Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa''': Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä sähkölaitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä sähkölaitetta uudelleen toimintaan esim. toistamalla käynnistystä.
* '''Nollavika''': Nollajohdin on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Sähkölaite ei toimi normaalisti, esim. lamppujen kirkkaus ja moottorin käynti. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke heti sähköt pois!
* Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin suoraan tarttumalla sähkölaitteeseen, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
* '''Osuttaessa maakaapeliin''': "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen hetken kuluttua. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
* '''Osuttaessa työkoneella johtoon''': "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa]"
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6410463/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf/9d359875-7ee7-4583-81c5-56d6265e4109/Hengenvaara-esite+-+Tiedä+ennen+kuin+toimit+sähköverkon+läheisyydessä.pdf?t=1622704669122 Hengenvaara-esite]
: [https://tukes.fi/documents/5470659/6372805/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto/7e25fb36-ce80-46f5-861b-c92f4ec45d74/Turvallinen+toiminta+-esitysaineisto.pdf?t=1524385139000 Turvallinen toiminta -esitys]


==1. Käyttöliittymä User Interface==
=== Ensiapu ===
===Ruudun kohteet===
# Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.  
* Title Bar. Ikkunan ylin raita. Aktiivisen dokumentin nimi.
# Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.  
* Menu Bar. Valikot kuten File jne. Katso tarkempi kohta alla omalla otsikolla.
# Vaarannatko itsesi? Palautuuko virta yllättäen?
* Tool Palette. Työkalupaletit. Piirto ym. työkalut paletteina ja ikoneina niissä. Hiiren pitäminen ikonin päällä antaa lyhyen kuvauksen (päälle ja pois /Preferences General)
# Katkaise nopeasti virta.
* Pointer. Osoitin jota hiirellä liikutetaan.
## Vaihtoehtoisesti irrota henkilö '''kuivalla''' eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
* Axis. Ruudun keskellä. Näyttää senhetkisen katsontasuunna xyz-koordinaatteina suunnan ruudun keskellä. Voidaa kytkeä päälle tai pois View/Show Axis ja kokonaan Pref/General/Axis
# Soita 112 ja anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).  
* Location Indicator. xyz koordinaatit osoittimelle (Pointer). Lähtöpiste (0,0,0) keskellä ruutua.
* Message Line. Valikon (Menu Bar) alla. Käytössä olevan työkalun nimi ja ohjeet sen käytöstä.
* Drawing Area. Piirtoalue. Kuvittele rajoittamattoman kokoisena paperina johon voidaan piirtää todellisessa koossa.
* Scroll Bars. Piirtoalueen skrollaus painikkeet sivulla ja alhaalla. Kelaa nuolilla tai paina niiden välissä jolloin piirtoalue liikkuu suhteellisesti.
* Status Line. Alhaalla vasemmalla. Koordinaattien sijainti ym. tietoa senhetkisestä objektista Maailman koordinaattijärjestelmässä. Hiirellä aktivoidaan arvo, arvoja voi muuttaa näppäimistöltä, sarakenäppäimellä liikutaan toiseen arvoon, enter hyväksyy. Desimaalien määrä säädetään Preferences/Units/Precision. Rivin lukuja voi kopioida cmd+c ja cmd+v. Kenttiin voi myös syöttää matemaattisia, trigonometrisiä ja ekponentiallisia funktioita (lista s. 13-14).
* Coordinate System Axis. Värikäs ikoni vasemmassa alakulmassa. Senhetkinen koordinaattisysteemi. Vaihtoehdot default global, maailman koordinaatistojärjestelmä ja käyttäjän määrittelemä.
* Work Layer Indicator. Alhaalla vasemmalla. Sen hetkinen aktiivinen layer ja layereihin liittyvä menu. Piirtämiset ym. koskevat sitä Layeriä mikä on valittuna. Layereitä voi siis olla useita päällekkäin esittämässä eri asioita. Painamalla nuolia Layer kohdan sivuilla senhetkinen layer menee toisen taakse tai eteen. Tai paina Layer sanaa ja aukeaa valikko layereistä. Valikosta voi lisätä myös uusia Layereitä ja hallita vanhoja.


===Työkalupaletit Tool Palettes===
== Työkalut ==
* Palkkeja joissa työkaluja. Voidaan avata mm. Window menusta tai painamalla hiirellä paletin ikonia ja pitämäällä painiketta painettuna, siirtymällä halutun ikonin päälle ja irroittamalla hiiren painike valinnan tekemiseksi. Avautunut palkki voidaan myös jättää auki vetämällä hiiri valikon läpi päästä päähän ja sitten tyhjään kohtaan ruudulla.
=== Yleismittari (multimeter) ===
* Käyttöliittymän voi tallentaa sen laiseksi kun se sillä hetkellä on valitsemalla  File/Preferences/General/Save Now.
* 200mA = 0,2A. 20mA = 0,02A. 200µ = 0,0002A. A mittaa virtaa.
* ''Virran'' mittaaminen: Esim. 12V-järjestelmässä toimivassa henkilöautossa käännä mittari asentoon 200mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esim. nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on sammuksissa, niin saattaa näkyä todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. Jos auton akku tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa. 12V:n akussa 11V on jo tyhjä akku. Yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5A 250V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei toimi. Näkyy vain nollia.


===Osoitin Smart Pointer & Wireframe Tools===
=== Jännitteenkoetinkynä ===
* Osoittimen muoto kuvastaa työkalua.
Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipään metallinastaa, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samanaikaisesti kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.
* Fiksu osoitin ilmaisee useampivaiheisessa toiminnossa seuraavan vaiheen "kuuman kohdan"
* ? Offset (12)


===Menu valikko Menu Bar===
=== Muut työkalut ===
====Tiedostot File====
Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.  
* File / New Uusi tiedosto
* Useita voi olla auki samanaikaisesti.
* Eri tiedostoja voi liittää vetämällä liitettävän tiedoston hiirellä toisen avoinna olevan tiedoston päälle.
* Open Avaa vanhan tiedoston siinä tilassa ja asetuksissa kun se tallennettiin.
* Save tai cmd-S tallentaa tiedoston. Vain geometriset muutokset tiedostoon antavat mahdollisuuden tallentaa uudestaan.
** tallenna riittävän usein, varsinkin ennen monimutkaisia muutoksia, koska niiden epäonnistuttua voi tiedoston jättää tallentamatta ja avata alkuperäisen uudestaan.
* Save as Tallentaa tiedoston uudella nimellä. Tällä tehdään varmuuskopio manuaalisesti.
* File / Preferences / Filling / Autosave mahdollisuus tehdä automaattinen varmuuskopiointi tietyin määritellyin välein. Tiedostot tallennetaan Cad-ohjelman kansioon nimeltä Backup.
* Revert Tuhoaa kaikki tehdyt muutokset viimeisen tallennuksen jälkeen
* Close Sulkee avoinna olevan tiedoston, jos muutettu pyytää tallentamaan ennen sulkemista.
* Exit Sulkee ohjelman, jos muutettu tiedostoja pyytää tallentamaan ennen sulkemista, myös useamman aukiolevan tiedoston.


====Edit====
== Sähköstä yleisesti ==
* Valitsee ja muokkaa objekteja.
Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternating Current). Tasavirrassa on plus (+, menevä virta) ja minus (–, tuleva virta) -johtimet ja virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Tasavirtaa on esim. 12V (henkilöauto) ja 24 V (raskas ajoneuvo). Tasavirtaa käytetään esim. varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esim. taskulampuissa (paristot 1,5–9V). Vaihtovirrassa on nolla ja vaihe. Vaihtovirta saadaan sähkölaitoksen jakeluverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja, jännitteen muuntaja).  


====Layout====
* '''Jännite''' (yksikkö voltti V, Volt; tunnus U, Voltage). Millä jännitteellä sähkölaite toimii. 1000V = 1kV. Kaikissa sähkölaitteissa on nimellisjännitteen ilmaiseva merkintä, esim. 230V.
* Määrittelevät piirtoalueen ja siihen liittyviä toimintoja
* '''Teho''' (yksikkö watti W, Watt; tunnus P, Power; pätöteho). Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa. Pienet sähkölaitteet ilmoitetaan W ja suuremmat kW. 1000W = 1kW. Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi. 
** Ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA, kilovolt-Ampere): Kerroin on yleensä 0,8 eli esimerkiksi 2 kVA x 0,8 = 1,6 kW
* '''Virta''' (yksikkö ampeeri A, Ampere; tunnus I, Current). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus. 
* '''Energia, sähkötyö''' (yksikkö kWh, tunnus E, Energy). Sähkönkulutus. 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
* '''Resistanssi''' (yksikkö ohmi Ω, Ohm; tunnus R, Resistance). Sähköinen vastus, kuorma.


====View====
* Dokumentin näyttämiseen liittyviä komentoja


====Planes====
* '''Vaihtosähkön 1-vaihevirta''' (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230V.
* Valitsee ja määrittää work plane.
** L1, N, PE.
** N + L1 -> 230V. PE + L1 -> 230V. PE + N -> 0V. N (Neutral Line) = 0-johdin. PE = suojamaadoitusjohdin. Käyttää yhden vaiheen ryhmäsulaketta.
* '''Vaihtosähkön 3-vaihevirta''' (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360V. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen. Sähkömoottorin liittimessä on yleensä merkittynä vaiheiden paikat. Vaiheet voivat vaihdella keskuksissa eli kaapelin johdot eivät ole välttämättä määrätyssä järjestyksessä.
** L1, L2, L3, N, PE. Vanha L1, L2, L3. Käyttää kolmen vaiheen ryhmänsulakkeita. 3-vaiheinen kaapeli sisältää sisällään 5 pienempää kaapelia.
** N + L1 -> 230V. N + L2 -> 230V. N + L3 -> 230V
** PE + L1 -> 230V. PE + L2 -> 230V. PE + L3 -> 230V. PE + N -> 0V.
** L1 + L2 -> 400V. L1 + L3 -> 400V. L2 + L3 -> 400V.
** Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan ja konetta ei voida käyttää tai sen teho on heikko, esim. pyörösaha, viljapuhallin tai vesipumppu. Vaihejohtimet eivät ole oikein. 
* '''Vaihtosähkön 2-vaihevirta''': Käyttää kahden vaiheen ryhmäsulakkeita. Esim. vanhat lämminvesivaraajat. Tavallisempi Yhdysvalloissa.  


====Pen====
* Kynän määrittely, muodot, värit, koot, nuolityypit, niiden päät jne.


====Text====
* '''Suojamaadoitus''': Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit ovat yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Suojamaadoitusjohdin on lähtökohtaisesti virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
* Tekstin muoto
** Suojamaadoitusjohdin (Protecting Earth PE) on aina kelta-vihreä ("KeVi") johto tai paljaspintainen kuparijohdin.
* '''Sarjaankytkentä''': Peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama ''virta''.
* '''Rinnankytkentä''': Rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama ''jännite''.
* '''Taajuus''' (yksikkö Hz): Eurooppa 230V 50Hz (50 jaksoa sekunnissa), Pohjois-Amerikka 110V 60Hz. Japani 60Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä ??? alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * I<sub>n</sub>. Moottori ja isot muuntajat aiheuttavat käynnistyspiikin.
* '''Sähkölaitteen tyyppikilpi'''
** CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
** FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
** A: Nimellisvirran voimakkuus, jonka sähkölaite ottaa täysin kuormitettuna nimellisjännitteellä.
** kW: Teho minkä sähkölaite antaa jatkuvassa käytössä.
** MALLI (model.), V, MPa, kg


====Dimension====
== Kotelointiluokka (IP-luokitus) ==
* Määrittelee tarkkuuksia, muotoja ja toleransseja.
Sähkölaitteen käyttö on sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).
* Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.  
{| class="wikitable"
|+ Kotelointiluokka (IP-luokitus)
|-
! Numero !! Kosketussuojaus/pölytiiveys !! Vesisuojaus
|-
| 0 || avoin rakenne || avoin rakenne
|-
| 1 || kosketussuojattu nyrkiltä ≥ 50 mm || tippuvedenpitävä
|-
| 2 || kosketussuojattu sormelta ≥ 12,5 mm || tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
|-
| 3 || kosketussuojattu työkaluilta ≥ 2,5 mm|| sateenpitävä
|-
| 4 || kosketussuojattu langalta ≥ 1 mm || roiskeenpitävä
|-
| 5 || pölynsuojattu || vesisuihkeenpitävä
|-
| 6 || pölytiivis || suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
|-
| 7 || || suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
|-
| 8 || || kestää jatkuvan upotuksen
|}


====Verify====
== Vikasuojaus ==
* ? (18)
Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.
* '''Vikavirtasuoja''' (Residual Current Device, RCD) suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (KeVi) eli esimerkiksi rakennuksen tai varavoimakoneen maadoittamista. 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi! Vikavirtasuojan laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
** Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitetty siirrettävä vikavirtasuoja. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman maadoitetun rakennuksen pistorasiaan. 
** Vikavirtasuoja koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuojan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää sähköverkon jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta.
* '''Ylijännitesuoja''' (ukkossuoja) sijaitsee esimerkiksi sähköpylväässä tai rakennuksen mittauskeskuksessa.
* '''Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus''' sulakkeilla: Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan. Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti! 


====Window====
=== Sulake ===
* Työkalupalettien näkyvyys jne.
Ylikuormitussuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kulkemisen virran kohotessa liiaksi. Sulakkeita on niin sähkölaitteissa, autoissa kuin rakennuksissa.


====Help====
{| class="wikitable sortable"
* Ohjeet pdf-manuaaleihin www sivuilla ja tuki.
|+ Sulakkeet
|-
! Nimellisvirta !! Sallittu kuormitus !! Tunnusväri
|-
| 6 A || 1 380 VA || vihreä
|-
| 10 A || 2 300 VA || punainen
|-
| 16 A || 3 680 VA || harmaa
|-
| 20 A || 4 600 VA || sininen
|-
| 25 A || 5 750 VA || keltainen
|-
| 35 A || 8 050 VA || musta
|-
| 50 A || 11 500 VA || valkoinen
|-
| 63 A || 14 490 VA || kupari
|}


===Piirtoalueen komennot===
* '''Yksivaihevirran sulake''': Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja sähkölaitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa (liikaa virtaa eli ampeereita), sulake ”palaa” ja virrantulo sähkölaitteeseen katkeaa. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Sulake kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA (2300W) = 230V jännite x 10A sulake. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Sulakkeessa on lisäksi merkintä nimellisjännitteestä. Sulakkeet jaetaan nopeisiin (kotitaloudet) ja hitaisiin (etana–merkintä sulakkeessa). Hitaat sulakkeet ovat pääasiassa moottorijohtoihin eli ne kestävät suurempaa virtaa kauemmin ennen palamista.
* Kun objekti on valittuna, toiminnot vaikuttavat siihen. Jos mitään objektia ei ole valittuna muutokset vaikuttavat kaikkiin aukioleviin tiedostoihin.
** Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta ja pohjakoskettimesta sekä sulakkeesta ja sen kierrekannesta. Suuremman sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen hopealanka sulaa katki ja kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa jousen vaikutuksesta ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.  
* Toiminto voidaan keskeyttää esc -näppäimellä. Esc myös poistaa objektin valinnan ja toisen kerran painaminen palauttaa Selection eli nuoli työkaluvalinnan.
** Miksi sulake on palanut? Pian uudestaan palanut edellyttää kaapeleiden ja moottorin tarkastamista. Sulakkeet myös vanhenevat ja palavat tästä johtuen. Palanut sulake irrotetaan vastapäivään kiertämällä varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake tulisi vaihtaa virrattomana eli ilman kuormitusta! 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari vioittaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa jatkossa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki. 
* Hiiren oikealla näppäimellä tai ctrl ja hiiren vasen näppäin tuo valikon. Tyhjällä alueella painettuna tai objetin ollessa valittuna eri komennot (22-23)
** '''Automaattisulake (johdonsuojakatkaisija)''': Sulakkeessa on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin 1-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla on pieni testipainike.
* Show/Hide Axis löytyy View menusta
* '''Kahvasulake''': Ammattilainen vaihtaa.  
* ? Show/Hide Work Plane löytyy Planes menusta
* Show/Hide Points löytyy Edit menusta. Näyttää aktiivisen objektin kontrollointipisteet.


====Piirtäminen todellisessa koossa Drawing at Full Scale====
== Kuormitettavuus ==
* Kun piirretään paljon yksityiskohtaisia asioita sisältäviä kohteita, olisi hyvä piirtää luonnollisessa koossa. Se on tällä ohjelmalla mahdollista. Kuva ainoastaan pienennetään näkymään halutun kokoisena. Virheet vähenevät. Etäisyydet säätyvät automaattisesti. Liitetyt etäisyydet päivittyvät kun objektia muutetaan. Ohjelmaan on helppo tuoda muita todellisessa koossa olevia kohteita.
1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA
* Piirros voidaan sovittaa kirjoittimelle ja paperille sopivaksi kohdassa File / Page Setup.
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
* Sivujen rajat voidaan laittaa näkymään.
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
* Kaikki saadaan ruudulle näkymään View/Zoom All. Zoomaus eli tarkennus ei muuta todellista kohteen kokoa 1:1.
3-vaihe 63 A ->  43 kVA


====Ruudukko Grid====
== Kaapeli ==
* View/Show Grid tuo ruudukon taustalle. Asetukset löytyvät Planes menusta. Ja pääasetukset Pref/Grid.
Kaapeli muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia. Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.
* Window/Snap ja Snap Options valikosta To Grid ja geometriset pisteet tarttuvat lähimpään ruudukon risteyspisteeseen
* '''Kaapelin poikkipinta-ala''' (mm<small>2</small>): Esim. 1,5 mm<sup>2</sup>, 2,5 mm<sup>2</sup>, 6 mm<sup>2</sup>, 16 mm<sup>2</sup>. Vähintään 1,5 mm<sup>2</sup>.  
** Perussääntönä 16A sulake edellyttää 2,5 mm<sup>2</sup> poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.  
** Tarvittava kaapelin paksuus mm<sup>2</sup> = (virta A x matka m) / 16
* Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka olisi oltava vähintään IPX4.
* Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin kaikkien säikeiden tulee (lähtökohtaisesti) olla ehjiä myös kytkentäkohdassa!
* Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä, ne asetetaan mielellään irti maasta suojaten niitä näin valumavesiltä. Tarkista kaapelin, pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus. Raskaan kaapelin vyyhteäminen voidaan tehdä maata vasten. Vyyhdettäessä kaapelia ei kierretä vaan se pyöritetään vyyhdelle!


==2. Kaksiulotteisen kohteen luominen==
== Pistotulppa ja pistorasia ==
Piirrettyä kohdetta voi muokata tarpeen mukaan Status Line kohdilla.
: (kumpaakin kutsutaan myös pistokytkin)
* '''0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia''': N, L1 (nolla ja vaihde). Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä. 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
* '''I-luokan suojamaadoitettu pistorasia''' (suko, schuko): N, L1, KeVi. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.
* '''II-luokan maadoittamaton sähkölaite''': Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
* '''III-luokan sähkölaite''': Suojajännitteinen sähkölaite. Esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
* '''Europistorasia''': Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
* '''3-vaiheinen pistorasia''':


===Viivatyökalut Line Tools===
== Adapteri ==
* Pen -kohdassa määritellyt arvot vaikuttavat.
Adapteri muuntaa esimerkiksi voimavirran valovirraksi.
* Kulma mitataan horisontaalisesta linjasta.
* 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.  


====Viivan piirtäminen Single Line====
== Pistorasiakeskus ==
* Kahden pisteen välille.
Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.  
* Klikkaa lähtöpiste ja klikkaa loppupiste
* Tarkista keskusten aistinvarainen eheys, suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.
* Status Line rivillä näkyy lähtöpisteen koordinaati xyz ja loppupisteen suhteelliset koordinaatit deltaxyz, viivan pituus ja kulma horisontista.
* Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle maastossa.  
* Uuden viivan piirtäminen kohtisuoraan olemassaolevaan. Liikuta hiirtä viivalla kunnes ilmestyy on -sana ja valitse haluamasi kohta viivalla. Klikkaa hiirtä. Vedä haluamasi viivan pituus ja käännä hiirtä kunnes ilmestyy teksti perpendicular. Klikkaa hiirtä loppupisteeksi. Samoin voit tehdä 45 asteen kulmat. Sekä tangentin "tanget" esimerkiksi ympyrän ulkopuolelle.
* Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.


====Viivan piirtäminen keskipisteestä Mid-Point Line====
== Sähkömoottori ==
* Klikkaa viivan keskikohta ja vedä viiva halutunlaiseksi ja klikkaa lopetuskohta.
Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin. Kolmivaihemoottoreista yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esim. kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).  


====Yhdistetyt viivat Connected Lines====
* Suorakäyntinen pienempi oikosulkumoottori kytketään kytkimestä (I/0) suoraan sähköverkkoon. 
* Viivan lopetuskohta on seuraavan aloituskohta
* '''Tähti-kolmio-käynnistin''': Yli 3 kW:n tehoiset moottorit käynnistetään yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä. Käynnistäminen tapahtuu pehmeämmin ja sähköverkon kuormahuippu laskee. Käynnistysteho on 1/3 käyntitehosta. Kytkimessä on asennot tähti * ja kolmio △ tai käynnistys tapahtuu vaiheittain automaattisesti releillä. Käännetään ensin tähtiasentoon ja annetaan moottorin saavuttaa täysi pyörimisnopeus, joka kuullaan äänestä sen tasaantuessa. Käännetään seuraavaksi kolmioasentoon. Moottoria ei saa jättää tähtiasentoon! Sammutetaan kääntämällä suoraan 0-asentoon. Tähti- ja kolmio tarkoittavat 3-vaihekäämityksen kytkentätapaa.  
* Lopeta painamalla Esc tai klikkaamalla kahdesti lopetuspisteessä
* Tangentiaalisen kaaren viimeisestä yhdistetystä pisteestä voi tehdä pitämällä option (alt) näppäintä alhaalla. Näitä voi tehdä peräkkäin pitämällä option näppäintä alhaalla tai jatkaa yhdistettyjä viivoja tekemällä. Kaaria ei voi editoita status riviltä.


====Samansuuntainen viiva Parallel Line====
* '''Vianetsintä''': Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta ja laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla sähkömoottorin palaminen, kuluneet hiilet, sähkömoottorin laakerit, johdon katkeaminen moottorin kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.
* Valitse työkalu ja vedä hiiren painiketta alhaalla pitämällä haluamastasi viivasta kopio. Etäisyyden voi myös antaa Statusrivin Offset kohtaan.
* '''Väärään suuntaan pyörivä moottori''': Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan. Vaihejohtimet eivät ole oikein.


====Pisteet Point====
=== Sähkögeneraattori ===
Valitse työkalu ja sitten paina Optio (Alt) näppäintä ja valitse haluamasilainen merkki.
Sähkömoottorista ulos liikevoimaa tuottava sähkömoottori voi toimia myös päinvastoin eli sähkögeneraattorina, jolloin se tuottaa liikevoimasta sähköä.
* Ylhäällä Message rivillä voi valita tehdäänkö pistemäisiä vai sarjoja objekteihin.
* Pistevalinnassa piirustusalueelle voi tehdä klikkaamalla + x o tai ruutu merkkejä.
* Sarjavalinnassa anna Statusriville pisteiden määrä. Klikkaa haluamaasi objektia kuten ympyrää ja tasaisin välein ilmestyy automaattisesti kehälle määrittelemäsi määrä merkkejä. Useampia voi samalla kertaa valita pitämällä shift-näppäintä alhaalla objekteja valittaessa.
* Pintavalinnassa anna tiheys U ja V arvoihin. Valitse pinta tai pinnat. Pintaan ilmestyy ruudukko.


====Seinä Smart Wall====
== Valaistus ==
* Tämä toiminto ei ole mahdollisesti paketissa tulevassa v4:ssä, mutta päivityksen saa ladattua http://downloads.imsidesign.com/TCMAC/TurboCAD-Mac-Deluxe-v4-1.dmg
* '''Loistelamppu''' (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.  
* Piirtää tuplaseinän joka on rakennusten piirtämisessä tarpeellinen. Samaan kerrokseen (layer) piirretyt sopivat toisiinsa automaattisesti
* Sijaitsee päävalikon alimpana omana valikkonaan
* Toimii oikein vain Top view tilassa.
* Määritä status rivillä seinän paksuus. Klikkaa lopetuspisteet. Paina Shift kääntääksesi seinän vastakkaiselle sivulle. Jatka määrittelemäällä pisteitä tarpeen mukaan. (lue uudestaan 33)


===Kaarityökalut Arc Tools===
== Mikrokytkin ==
* Kaarien piirtämiseen
Mikrokytkimiä käytetään esim. väestönsuojassa paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Kytkimistä johtaa sähköjohto valvomon näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa.
* Center-point arc. Keskipisteen mukaan. Ensin keskipiste, sitten aloituspiste ja lopetuspiste.
* 3-point arc. Aloituspiste, toinen piste kaarelle ja kolmannella haetaan koko. Pitämällä alt näppäimen alhaalla ja klikkaamalla olemassaolevaa objektia, kaari liittyy siihen.
* Tangent-point arc. Aloitetaan piirtämällä halutun mittainen viiva kahdella ensimmäisellä klikkauksella josta tangentti syntyy ensimmäisen ja viimeisen klikkauksen välille.


===Ympyrätyökalut Circle Tools===
== Sähköverkko ==
* Center-point circle. Kesikipisteen ja säteen mukaan.
Sähkölaitoksen jakeluverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.
* Opposite-Point cicle. Halkaisijan mukaan.
* Sähkölaitoksen jakeluverkosta sähkö tulee rakennuksen pääkeskukseen (PK) ja sieltä sähkö jaetaan muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, vaiheiden ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.  
* 3-point circle. Kolmen pisteen mukaan. Alt näppäimellä tarraa aikaisempaan objektiin.
* Tangent circle. Syötä ympyrän halkaisija Status-riville ensin. Klikkaa seuraavaksi kahta eri olemassaolevaa objektia. Ympyrä muodostuu näiden väliin. Alt näppäin siirtää vaihtoehtoiseen paikkaan.
 
===Ellipsityökalut Ellipse Tools===
* 2-point Center ellipse. Klikkaa keskipiste ja vedä ellipsille muoto.
* Opposite-corner ellipse. Klikkaa toinen reuna ja klikkaa vastakkainen reuna.
* 3-point center ellipse. Klikkaa keskipiste, sivun keskipiste ja kulma.
* 3-corner ellipse. Klikkaa kulma, klikkaa toinen kulma, klikkaa kolmas kulma.
 
===Polygon tools===
* Kaikissa muissa paitsi Polygon from Curves, voidaan valita Single Line tai Smart Polygon. Single Line muodostuu yksittäisistä viivoista joita voidaan muokata itsenäisesti. Smart Polygon muodostaa piirretyn objektin kokonaisuudessaan. Jälkimmäiseen voidaan kohdistaa 3D komentoja, mutta ei 2D wireframe työkaluja. Jos näitä halutaan käyttää on objekti muutettava ensin viivoiksi Edit/Change Object type.
* Valitse Rectangle ja ylhäältä haluttu piirtämistapa
* Center Rectangle. Keskipiste ja yksi kulma määritellään
* Corner Recgtangle. Suorakulma. Kaksi kulmaa määritellään.
* Diagonal Rectangle. Määritellään kaksi vastakkaista kulmaa. Neliö saadaan kun hyväksikäytetääan vihjeviivaa joka ilmoittaa 45astetta.
* Center/Axis Rectangle. Määritä keskipiste, sivun keskipiste ja haluttu koko.
* Corner/Axis Rectangle. Määritä kaksi kulmaa ja vedä suorakulmio siitä.
* Inscribed Polygon. Monikulmio. Määritä keskipiste ja haluttu koko. Status-rivillä, montako kulmaa kohdassa sides.
* Circumscribed Polygon. Monikulmio, jonka säde/halkaisija on sivujen keskipisteen mukaan
* Star Polygon. Tähti. Statusrivillä, sakaroiden määrä. Keskipiste, ulompipiste ja sisempi piste. Jos shift-näppäin, tähden saa epäsymmetriseksi, kierteelle.
* Arbitary Polygon. Useamman vapaasti valitun pisteen mukainen monikulmio. Lopeta klikkaamalla aloituspistettä tai klikkaamalla kahdesti, jolloin viimeinen yhdistyy aloituspisteeseen.
* Polygon from Curves. Tekee kaarista kuvioita. Valitse kaari tai useampia kaaria pitämällä shift-näppäintä alhaalla.
 
===Spline Tools===
* Kaaria, jotka ovat jouhevia, NURB (Non-Uniform Rational B-Splines). Jatkuvuus säilyy edellisissä kaarissa klikkauksen jälkeen.
 
==Sekalaisia vinkkejä==
* Viivoista piirretyn alueen voi Group -ryhmittää. Koska sitä ei voi fill -täyttää, vaan hatch-toiminnolla, niin määrittele hatch-toiminnossa viivojen vierekkäisyys esim. 0,1, jolloin tulos on yhtenäisempi.


=== Kenttäsähköverkko ===
Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan tai väestönsuojan toiminnan mahdollistamiseksi kun sähkölaitoksen jakeluverkko ei ole käytettävissä. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.
* Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus ensin valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetään esimerkiksi varoituskyltein ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.
* Sähkösuunnitelma. Suunnitellaan varavoimakoneiden, pistorasiakeskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia (sää, ajoneuvot) ja samoin, että sähköverkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esim. lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustaminen ilmaan tehdään vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät kestä upotusta veteen.
* Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse! Viimeisenä 30 mA vikavirtasuoja ennen sähkölaitteita joihin kosketaan.
* Kaapelit kannattaa numeroida ja piirtää sähkösuunnitelmaan kartalle.
* Kaapelikelat avataan koko mitaltaan auki. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäähän ja jäätyvät kiinni maahan eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Kaapelit ripustetaan tarvittaessa ilmaan tai nostetaan oksilla maasta. Kaapelit voidaan myös haudata tilapäisesti maahan, mutta tällöin on huomioitava, että maa-aines ei vioita kaapelia esim. sen päältä kuljettaessa. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä, esim. metallista valmistettuihin tiloihin. Kaapelikela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida sen säilymiseksi.
* Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan. "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin".
* Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.
* Kenenkään ei tulisi ottaa käyttöön uusia sähkölaitteita tai omia jatkojohtoja ilman kenttäsähköverkosta vastaavan hyväksyntää ja tietämättä. Tällainen saattaa aiheuttaa esim. kenttäsähköverkon eri vaiheiden erilaisen kuormituksen.
* Sähkövikaa voidaan etsiä kytkemällä pistorasiakeskuksia pois ja seuraamalla palaako tämän jälkeen sulake. Löydettäessä sulakkeen polttava pistorasiakeskus, irrotetaan kaikki kuormitukset kyseisen pistorasiakeskuksen alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
* Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esille käsikaivuna.
* Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon suunniteltaessa myös muiden rakenteiden sijainti ja koneiden käyttö. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
{| class="wikitable"
|+ Turvaetäisyys
|-
! Jännite (V) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m) !! varoetäisyys (m)
|-
| || avojohto || avojohto || riippujohto
|-
| || alla || sivulla || sivulla
|-
| 0,4 kV || 2 || 2 || 0,5 **
|-
| 20 kV || 2 || 3 || 1,5
|-
| 110 kV || 3 || 5 || -
|-
| 220 kV || 4 || 5 || -
|-
| 400 kV || 5 || 5 || -
|}
:* Koskee myös 1 kV riippujohtoja
:* 1 kV = 1000 V
:* 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (korkeat voimalinjat).
* Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
: Lähde [https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkotyoturvallisuus/turvallisuus-sahkojohtojen-laheisyydessa Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä]


[[Luokka:Rakentaminen]]
[[Luokka:Rakentaminen]]
[[Luokka:Tietokoneet]]
[[Luokka:Väestönsuojelu]]

Versio 6. joulukuuta 2023 kello 10.17

Johdanto

SÄHKÖTYÖT VOIVAT OLLA HENGENVAARALLISIA
SÄHKÖTYÖT OVAT LÄHTÖKOHTAISESTI LUVANVARAISIA
Varavoimakone

Sähköturvallisuus

  • Käytä ainoastaan kunnossa olevia sähkölaitteita! Vähintään AINA aistinvarainen tarkastus. Automaattisuojat tulee testata säännöllisesti. Lue käyttö- ja huolto-ohjeet. Työskentele työpareittain. Vedä kaapelia kaapelista, ei sen pistotulpasta tai pistorasiasta. Merkitse selvästi vialliset laitteet, esim. 'viallinen', 'käyttökiellossa'. Huomioi käytössä olosuhteet, käyttölämpötila (pakkanen), kosteus jne. Ota huomioon ukkonen ja salamaniskut. Salama iskee useammin johonkin korkeaan, kuten mastoon tai puuhun.
  • Poikkeava haju, valo (kirkastuminen/himmentyminen), ääni, lämpö, vaiheiden puuttuminen, jännitteen muutos, taajuuden muutos tai sähköisku ovat merkkejä epänormaalista sähkölaitteen tai sähköverkon toiminnasta.
  • Havaittaessa laitteessa poikkeavaa toimintaa: Kytke jännitteettömäksi (esim. pistotulppa irti, pääkytkin 0-asentoon, sammuttamalla varavoimakone). Estä sähkölaitteen kytkentä uudelleen päälle. Älä yritä kytkeä sähkölaitetta uudelleen toimintaan esim. toistamalla käynnistystä.
  • Nollavika: Nollajohdin on poikki, jolloin paluuvirta kulkee maadoitusten kautta. Sähkölaite ei toimi normaalisti, esim. lamppujen kirkkaus ja moottorin käynti. Merkittävä vaara sähköiskulle, tulipalolle tai muulle vauriolle. Kytke heti sähköt pois!
  • Sähkölaitetta kosketettaessa vähän kostutetuilla sormenpäiden ulkopinnalla ensin näppääminen on turvallisempaa kuin suoraan tarttumalla sähkölaitteeseen, jolloin ei tapahdu sormien kouristumista sähkölaitteeseen kiinni.
  • Osuttaessa maakaapeliin: "Poistu välittömästi kaapelin vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Vaurioituneessa kaapelissa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen hetken kuluttua. [1]"
  • Osuttaessa työkoneella johtoon: "Yritä ajaa työkone irti sähköjohdosta. Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien niin, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa. [2]"
Hengenvaara-esite
Turvallinen toiminta -esitys

Ensiapu

  1. Onko henkilö kiinni virtapiirissä? Vaihtovirrasta ei välttämättä pysty itse irtautumaan.
  2. Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.
  3. Vaarannatko itsesi? Palautuuko virta yllättäen?
  4. Katkaise nopeasti virta.
    1. Vaihtoehtoisesti irrota henkilö kuivalla eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
  5. Soita 112 ja anna ensiapua. Lääkäriin (EKG).

Työkalut

Yleismittari (multimeter)

  • 200mA = 0,2A. 20mA = 0,02A. 200µ = 0,0002A. A mittaa virtaa.
  • Virran mittaaminen: Esim. 12V-järjestelmässä toimivassa henkilöautossa käännä mittari asentoon 200mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esim. nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on sammuksissa, niin saattaa näkyä todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua. Jos auton akku tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa. 12V:n akussa 11V on jo tyhjä akku. Yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5A 250V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei toimi. Näkyy vain nollia.

Jännitteenkoetinkynä

Tarkista kynän eheys ennen käyttöä. Jos valo palaa kun kosketetaan sormella pistorasiaan työnnetyn koetinkynän tyvipään metallinastaa, kynä on kosketuksissa vaiheeseen. Jos toisella sormenpäällä samanaikaisesti kosketetaan pistorasian KeViä ja valo kirkastuu, tällöin KeVi toimii.

Muut työkalut

Ruuvitaltta 2–3 mm terä, ruuvitaltta 5 mm terä, ristipäämeisseli, sivuleikkurit, vaipan kuorimispihdit.

Sähköstä yleisesti

Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternating Current). Tasavirrassa on plus (+, menevä virta) ja minus (–, tuleva virta) -johtimet ja virta kulkee koko ajan samaan suuntaan. Tasavirtaa on esim. 12V (henkilöauto) ja 24 V (raskas ajoneuvo). Tasavirtaa käytetään esim. varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esim. taskulampuissa (paristot 1,5–9V). Vaihtovirrassa on nolla ja vaihe. Vaihtovirta saadaan sähkölaitoksen jakeluverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella tai invertterillä (vaihtosuuntaaja, jännitteen muuntaja).

  • Jännite (yksikkö voltti V, Volt; tunnus U, Voltage). Millä jännitteellä sähkölaite toimii. 1000V = 1kV. Kaikissa sähkölaitteissa on nimellisjännitteen ilmaiseva merkintä, esim. 230V.
  • Teho (yksikkö watti W, Watt; tunnus P, Power; pätöteho). Kuinka paljon laite kuluttaa tehoa. Pienet sähkölaitteet ilmoitetaan W ja suuremmat kW. 1000W = 1kW. Tehon on oltava moottoreiden osalta riittävä, n. 20 % suurempi.
    • Ilmoitetaan myös kilovolttiampeereina (kVA, kilovolt-Ampere): Kerroin on yleensä 0,8 eli esimerkiksi 2 kVA x 0,8 = 1,6 kW
  • Virta (yksikkö ampeeri A, Ampere; tunnus I, Current). Miten paljon sähkölaite kuluttaa virtaa. Mitä suurempi virta, sitä suurempi tehonkulutus.
  • Energia, sähkötyö (yksikkö kWh, tunnus E, Energy). Sähkönkulutus. 1000 wattinen sähkölämmitin kuluttaa 1 tunnissa 1 kWh.
  • Resistanssi (yksikkö ohmi Ω, Ohm; tunnus R, Resistance). Sähköinen vastus, kuorma.


  • Vaihtosähkön 1-vaihevirta (valovirta, seinävirta, 1 ~) on jännitteeltään 230V.
    • L1, N, PE.
    • N + L1 -> 230V. PE + L1 -> 230V. PE + N -> 0V. N (Neutral Line) = 0-johdin. PE = suojamaadoitusjohdin. Käyttää yhden vaiheen ryhmäsulaketta.
  • Vaihtosähkön 3-vaihevirta (kolmivaihevirta, voimavirta, 3 ~) on jännitteeltään 360V. Tavoitteena on mahdollisimman vähäinen resistanssi (kuorma). Jännite ja piirin resistanssi vaikuttavat virran suuruuteen. Sähkömoottorin liittimessä on yleensä merkittynä vaiheiden paikat. Vaiheet voivat vaihdella keskuksissa eli kaapelin johdot eivät ole välttämättä määrätyssä järjestyksessä.
    • L1, L2, L3, N, PE. Vanha L1, L2, L3. Käyttää kolmen vaiheen ryhmänsulakkeita. 3-vaiheinen kaapeli sisältää sisällään 5 pienempää kaapelia.
    • N + L1 -> 230V. N + L2 -> 230V. N + L3 -> 230V
    • PE + L1 -> 230V. PE + L2 -> 230V. PE + L3 -> 230V. PE + N -> 0V.
    • L1 + L2 -> 400V. L1 + L3 -> 400V. L2 + L3 -> 400V.
    • Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan ja konetta ei voida käyttää tai sen teho on heikko, esim. pyörösaha, viljapuhallin tai vesipumppu. Vaihejohtimet eivät ole oikein.
  • Vaihtosähkön 2-vaihevirta: Käyttää kahden vaiheen ryhmäsulakkeita. Esim. vanhat lämminvesivaraajat. Tavallisempi Yhdysvalloissa.


  • Suojamaadoitus: Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit ovat yhdistetty maadoitukseen eli maaperään. Suojamaadoitusjohdin on lähtökohtaisesti virraton normaalitilassa. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen. Antenni maadoitetaan itsenäisesti suoraan maahan.
    • Suojamaadoitusjohdin (Protecting Earth PE) on aina kelta-vihreä ("KeVi") johto tai paljaspintainen kuparijohdin.
  • Sarjaankytkentä: Peräkkäin kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama virta.
  • Rinnankytkentä: Rinnakkain kytketyt virtapiirin osat -> kaikille osille johtuu sama jännite.
  • Taajuus (yksikkö Hz): Eurooppa 230V 50Hz (50 jaksoa sekunnissa), Pohjois-Amerikka 110V 60Hz. Japani 60Hz. Taajuus tulee olla kunnossa! Vaihtovirrassa virta ja jännite vaihtelevat. Kuormituksen lisääntyessä ??? alenee. Oikosulkumoottorit 4–7 * In. Moottori ja isot muuntajat aiheuttavat käynnistyspiikin.
  • Sähkölaitteen tyyppikilpi
    • CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
    • FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
    • A: Nimellisvirran voimakkuus, jonka sähkölaite ottaa täysin kuormitettuna nimellisjännitteellä.
    • kW: Teho minkä sähkölaite antaa jatkuvassa käytössä.
    • MALLI (model.), V, MPa, kg

Kotelointiluokka (IP-luokitus)

Sähkölaitteen käyttö on sallittu luokan mukaisissa olosuhteissa. Ulkona vähintään IP34, mielellään IP44; märkätilassa IP44; vedessä IP68. Räjähdysvaarallinen EX-luokiteltu tila (ATEX).

  • Muodostuu kahdesta numerosta (IP66) tai kirjaimesta ja numerosta (IPX4, roiskeenpitävä). Ensimmäinen tunnusnumero ilmaisee kosketus- ja pölytiiveyden, toinen tunnusnumero vesisuojauksen.
Kotelointiluokka (IP-luokitus)
Numero Kosketussuojaus/pölytiiveys Vesisuojaus
0 avoin rakenne avoin rakenne
1 kosketussuojattu nyrkiltä ≥ 50 mm tippuvedenpitävä
2 kosketussuojattu sormelta ≥ 12,5 mm tippuvedenpitävä kun kotelo 15° kulmassa
3 kosketussuojattu työkaluilta ≥ 2,5 mm sateenpitävä
4 kosketussuojattu langalta ≥ 1 mm roiskeenpitävä
5 pölynsuojattu vesisuihkeenpitävä
6 pölytiivis suojattu voimakkaalta vesisuihkeelta
7 suojattu lyhytaikaiselta veteen upottamiselta
8 kestää jatkuvan upotuksen

Vikasuojaus

Johtava osa ei saa tulla vaarallisen jännitteiseksi vaan osan vikaantuessa, jokin suoja kytkee jännitteen pois.

  • Vikavirtasuoja (Residual Current Device, RCD) suojaa sähköiskulta käyttäjän koskettaessa laitteen jännitteistä osaa. Laitteen runko ei tällöin muutu jännitteelliseksi. Vikavirtasuoja mittaa lähtevää ja palaavaa virtaa ja virran poiketessa toisistaan katkaisee virtapiirin. Edellyttää suojamaadoitusta (KeVi) eli esimerkiksi rakennuksen tai varavoimakoneen maadoittamista. 0 ja vaiheen oikosulussa vikavirtasuoja ei toimi! Vikavirtasuojan laukeamisen syy selvitetään irrottamalla kaikki kuormitukset kyseisen vikavirtasuojan alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
    • Suojamaadoitus on tärkeä osa sitä edellyttävän varavoimakoneen turvallista käyttöä. Maadoitetussa varavoimakoneessa voidaan käyttää vikavirtasuojaa, joka on varavoimakoneessa itsessään tai kaapeliin liitetty siirrettävä vikavirtasuoja. Siirrettävä vikavirtasuoja soveltuu myös liitettäessä sähkölaite esim. vikavirtasuojaamattoman maadoitetun rakennuksen pistorasiaan.
    • Vikavirtasuoja koestetaan sähköverkkoon kytkettynä vikavirtasuojan testipainiketta painamalla ja palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon. Testipainiketta painamalla vikavirtasuojan tulee laueta. Testaaminen aloitetaan varavoimakoneesta edeten järjestyksessä kenttäsähköverkkoa. Edellyttää sähköverkon jännitteen, mutta ei kuormaa. Käytettäessä 1-vaiheista syöttöä, 3-vaiheinen vikavirtasuoja ei mahdollisesti laukea testipainikkeesta.
  • Ylijännitesuoja (ukkossuoja) sijaitsee esimerkiksi sähköpylväässä tai rakennuksen mittauskeskuksessa.
  • Oikosulkusuojaus ja ylikuormitussuojaus sulakkeilla: Oikosulku aiheutuu 0 ja yhden tai useamman vaiheen osuessa yhteen ilman kuormaa. Oikosulkusuojaus rajoittaa oikosulun kestoa laukeamalla nopeasti. Johtaa esimerkiksi ihmisestä maahan. Varavoimakoneen liian pitkä kaapeli ei välttämättä laukaise johdonsuojaa asianmukaisesti!

Sulake

Ylikuormitussuojuksessa käytetään sulaketta, joka pysäyttää virran kulkemisen virran kohotessa liiaksi. Sulakkeita on niin sähkölaitteissa, autoissa kuin rakennuksissa.

Sulakkeet
Nimellisvirta Sallittu kuormitus Tunnusväri
6 A 1 380 VA vihreä
10 A 2 300 VA punainen
16 A 3 680 VA harmaa
20 A 4 600 VA sininen
25 A 5 750 VA keltainen
35 A 8 050 VA musta
50 A 11 500 VA valkoinen
63 A 14 490 VA kupari
  • Yksivaihevirran sulake: Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja sähkölaitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa (liikaa virtaa eli ampeereita), sulake ”palaa” ja virrantulo sähkölaitteeseen katkeaa. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Sulake kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA (2300W) = 230V jännite x 10A sulake. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Sulakkeessa on lisäksi merkintä nimellisjännitteestä. Sulakkeet jaetaan nopeisiin (kotitaloudet) ja hitaisiin (etana–merkintä sulakkeessa). Hitaat sulakkeet ovat pääasiassa moottorijohtoihin eli ne kestävät suurempaa virtaa kauemmin ennen palamista.
    • Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta ja pohjakoskettimesta sekä sulakkeesta ja sen kierrekannesta. Suuremman sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen hopealanka sulaa katki ja kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa jousen vaikutuksesta ja sulake on käyttökelvoton eikä sitä tule korjata. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut.
    • Miksi sulake on palanut? Pian uudestaan palanut edellyttää kaapeleiden ja moottorin tarkastamista. Sulakkeet myös vanhenevat ja palavat tästä johtuen. Palanut sulake irrotetaan vastapäivään kiertämällä varokekotelosta ja uusi sulake asennetaan varokekoteloon sulake kierrekannessa sisällä! Sulaketta kierrettäessä toinen käsi pidetään selän takana. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake tulisi vaihtaa virrattomana eli ilman kuormitusta! 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari vioittaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa jatkossa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä. Sulakepohja saattaa tällöin myös nokeutua tai polttaa johtimen poikki.
    • Automaattisulake (johdonsuojakatkaisija): Sulakkeessa on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin 1-asentoon vaihtamatta sulaketta. Vanhoissa automaattisulakkeissa on painonappi, joka painetaan alas ja sen alla on pieni testipainike.
  • Kahvasulake: Ammattilainen vaihtaa.

Kuormitettavuus

1-vaihe 16 A -> 3,7 kVA
3-vaihe 16 A ->  11 kVA
3-vaihe 32 A ->  22 kVA
3-vaihe 63 A ->  43 kVA

Kaapeli

Kaapeli muodostuu johdinta suojaavasta eristeestä (vaippa) ja sen sisällä olevasta johtimesta, joka on esimerkiksi kuparia tai alumiinia. Jatkojohtoja on 1-vaiheisia ja 3-vaiheisia. Pitkä johto ja yhtä lailla ohut johto vastustavat enemmän sähkövirran kulkua kuin lyhyt ja paksu.

  • Kaapelin poikkipinta-ala (mm2): Esim. 1,5 mm2, 2,5 mm2, 6 mm2, 16 mm2. Vähintään 1,5 mm2.
    • Perussääntönä 16A sulake edellyttää 2,5 mm2 poikkipintaista kaapelia. Näin varmistetaan oikosulkuvirran nouseminen riittävän suureksi suojalaitteen / sulakkeen laukaisemiseksi.
    • Tarvittava kaapelin paksuus mm2 = (virta A x matka m) / 16
  • Varavoimakoneiden kaapeleiden ja osien suojaluokka olisi oltava vähintään IPX4.
  • Tarkista kaapelin vaipan (ulkokuoren) eheys. Kaapelin kaikkien säikeiden tulee (lähtökohtaisesti) olla ehjiä myös kytkentäkohdassa!
  • Jatkojohtoja (jatkoja) ulkona käytettäessä, ne asetetaan mielellään irti maasta suojaten niitä näin valumavesiltä. Tarkista kaapelin, pistotulpan ja pistorasian eheys ja suojakansien toimivuus. Raskaan kaapelin vyyhteäminen voidaan tehdä maata vasten. Vyyhdettäessä kaapelia ei kierretä vaan se pyöritetään vyyhdelle!

Pistotulppa ja pistorasia

(kumpaakin kutsutaan myös pistokytkin)
  • 0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia: N, L1 (nolla ja vaihde). Peruseristys. Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä käytössä. 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. ? I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan. ?
  • I-luokan suojamaadoitettu pistorasia (suko, schuko): N, L1, KeVi. Peruseritys. Varavoimakoneissa käytetään aina I-luokan suojamaadoitettuja pistotulppia ja pistorasioita.
  • II-luokan maadoittamaton sähkölaite: Kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Esim. partakone. II-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
  • III-luokan sähkölaite: Suojajännitteinen sähkölaite. Esim. matkapuhelimen laturi. Suojajännite toteutetaan suojamuuntajalla (esim. 12V).
  • Europistorasia: Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
  • 3-vaiheinen pistorasia:

Adapteri

Adapteri muuntaa esimerkiksi voimavirran valovirraksi.

  • 1-vaiheinen 3-napainen (CEE17) pistotulppa. 3-vaiheinen 5-napainen (CEE17) pistotulppa. => ei tule muuntaa I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan ilman vikavirtasuojaa.

Pistorasiakeskus

Kiinteät sähkökeskukset, siirrettävät sähkökeskukset, haaroituskeskus.

  • Tarkista keskusten aistinvarainen eheys, suojakansien toimivuus ja kaapeliliitännän holkkitiiviste.
  • Sijoitetaan irti maasta tai korkeammalle kohdalle maastossa.
  • Haaroituskeskus (HK): Esim. HK3x16A, HK3x28A, HK3x32A.

Sähkömoottori

Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin. Kolmivaihemoottoreista yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esim. kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).

  • Suorakäyntinen pienempi oikosulkumoottori kytketään kytkimestä (I/0) suoraan sähköverkkoon.
  • Tähti-kolmio-käynnistin: Yli 3 kW:n tehoiset moottorit käynnistetään yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä. Käynnistäminen tapahtuu pehmeämmin ja sähköverkon kuormahuippu laskee. Käynnistysteho on 1/3 käyntitehosta. Kytkimessä on asennot tähti * ja kolmio △ tai käynnistys tapahtuu vaiheittain automaattisesti releillä. Käännetään ensin tähtiasentoon ja annetaan moottorin saavuttaa täysi pyörimisnopeus, joka kuullaan äänestä sen tasaantuessa. Käännetään seuraavaksi kolmioasentoon. Moottoria ei saa jättää tähtiasentoon! Sammutetaan kääntämällä suoraan 0-asentoon. Tähti- ja kolmio tarkoittavat 3-vaihekäämityksen kytkentätapaa.
  • Vianetsintä: Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta ja laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla sähkömoottorin palaminen, kuluneet hiilet, sähkömoottorin laakerit, johdon katkeaminen moottorin kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.
  • Väärään suuntaan pyörivä moottori: Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori saattaa käynnistettäessä tai vaihdettaessa toiseen pistorasiaan pyöriä väärään suuntaan. Vaihejohtimet eivät ole oikein.

Sähkögeneraattori

Sähkömoottorista ulos liikevoimaa tuottava sähkömoottori voi toimia myös päinvastoin eli sähkögeneraattorina, jolloin se tuottaa liikevoimasta sähköä.

Valaistus

  • Loistelamppu (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.

Mikrokytkin

Mikrokytkimiä käytetään esim. väestönsuojassa paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Kytkimistä johtaa sähköjohto valvomon näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa.

Sähköverkko

Sähkölaitoksen jakeluverkko, kenttäsähköverkko. Kiinteistösähköjärjestelmä.

  • Sähkölaitoksen jakeluverkosta sähkö tulee rakennuksen pääkeskukseen (PK) ja sieltä sähkö jaetaan muiden tilojen ryhmäkeskuksiin (RK). Pääkeskuksessa on pääsulakkeet, pääkytkin, vaiheiden ryhmäsulakkeet ja sähkömittari. Ryhmäkeskuksesta sähkö jakaantuu sähkölaitteille.

Kenttäsähköverkko

Kenttäsähköverkko rakennetaan esimerkiksi tilapäisen avustustoiminnan tai väestönsuojan toiminnan mahdollistamiseksi kun sähkölaitoksen jakeluverkko ei ole käytettävissä. Virtalähteenä on yleensä varavoimakone (sähkövoimakone) tai sähkölaitoksen jakeluverkko.

  • Rakennetaan jännitteettömänä määrätty kokonaisuus ensin valmiiksi. Sähkö katkaistaan pääkytkimestä tai poistamalla sulakkeet tai irrottamalla pistotulppa. Sähkön tahaton/tarkoituksellinen kytkeminen estetään esimerkiksi varoituskyltein ja mekaanisesti. Kytkettäessä sähköverkko tarkistetaan aina vikavirtasuojakytkimet testipainikkeesta.
  • Sähkösuunnitelma. Suunnitellaan varavoimakoneiden, pistorasiakeskusten ja kaapeleiden sijainti kohtiin, jossa siihen kohdistuu mahdollisimman vähän erilaisia ulkoisia rasituksia (sää, ajoneuvot) ja samoin, että sähköverkko ei häiritse varsinaista toimintaa. Kulku-uran ylityksessä käytetään esim. lankkuja kaapelin ympärillä koko matkalta. Ripustaminen ilmaan tehdään vähintään 5 m korkeuteen merkittynä. Yleensä kenttäsähköverkossa käytettävät osat eivät kestä upotusta veteen.
  • Käyttölaitteet pyritään saamaan vikavirtasuojan taakse! Viimeisenä 30 mA vikavirtasuoja ennen sähkölaitteita joihin kosketaan.
  • Kaapelit kannattaa numeroida ja piirtää sähkösuunnitelmaan kartalle.
  • Kaapelikelat avataan koko mitaltaan auki. Kaapelit lämpiävät, painuvat lumeen ja jäähän ja jäätyvät kiinni maahan eli pyritään pitämään irti lumesta ja jäästä. Kaapelit ripustetaan tarvittaessa ilmaan tai nostetaan oksilla maasta. Kaapelit voidaan myös haudata tilapäisesti maahan, mutta tällöin on huomioitava, että maa-aines ei vioita kaapelia esim. sen päältä kuljettaessa. Huomioi erityisjärjestelyt, jos kaapeleita vedetään rakenteisiin, jotka johtavat sähköä, esim. metallista valmistettuihin tiloihin. Kaapelikela on syytä silmukoida kaapeliin tai varastoida sen säilymiseksi.
  • Jatkopistorasia asetetaan yläpuolelle ja pistotulppa alapuolelle eli virran suunnan mukaisesti kosteuden pääsyn estämiseksi pistorasiaan. "Virta kulkee pistorasiasta (naaraspuoli) ulospäin".
  • Tarkista verkko vähintään päivittäin ja pidä sitä jatkuvasti silmällä.
  • Kenenkään ei tulisi ottaa käyttöön uusia sähkölaitteita tai omia jatkojohtoja ilman kenttäsähköverkosta vastaavan hyväksyntää ja tietämättä. Tällainen saattaa aiheuttaa esim. kenttäsähköverkon eri vaiheiden erilaisen kuormituksen.
  • Sähkövikaa voidaan etsiä kytkemällä pistorasiakeskuksia pois ja seuraamalla palaako tämän jälkeen sulake. Löydettäessä sulakkeen polttava pistorasiakeskus, irrotetaan kaikki kuormitukset kyseisen pistorasiakeskuksen alaisista pistorasioista ja kytketään sähkölaitteita yksi kerrallaan etsien viallinen sähkölaite.
  • Maakaapelia esiin kaivettaessa, paikantamisen jälkeen, se kaivetaan esille käsikaivuna.
  • Huomioi turvaetäisyys sähkönsiirto- ja jakeluverkosta sekä selvitä maakaapelien sijainti. Hanki kaapelikartta. Ota huomioon suunniteltaessa myös muiden rakenteiden sijainti ja koneiden käyttö. Kone, kuorma, taakka tms. ei saa alittaa turvaetäisyyksiä! Sähkö voi hypätä!
Turvaetäisyys
Jännite (V) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m) varoetäisyys (m)
avojohto avojohto riippujohto
alla sivulla sivulla
0,4 kV 2 2 0,5 **
20 kV 2 3 1,5
110 kV 3 5 -
220 kV 4 5 -
400 kV 5 5 -
  • Koskee myös 1 kV riippujohtoja
  • 1 kV = 1000 V
  • 0,4 kV = pienjännitejohto (tavanomainen ilmajohto). 20 kV = keskijännitejohto (kolme erillistä paljasta johtoa). 110 kV = voimajohto (korkeat voimalinjat).
  • Työkoneilla työskenneltäessä pylväs- ja harusrakenteiden läheisyydessä, turvaetäisyys keski- ja pienjännitejohdoissa on 1 m ja voimajohdoissa 3 m.
Lähde Turvallisuus sähköjohtojen läheisyydessä
Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=TurboCAD_Mac&oldid=5645”